Kansalaisosallistumisen kehittäminen kuntien hiilineutraalisuustyössä

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisosallistumista ja sen kehittämisen näkymiä osana kuntien hiilineutraalisuustavoitteita. Tutkielman tutkimuskysymys on, millä tavalla kuntaorganisaatiot voivat kehittää niiden hiilineutraalisuustavoitteisiin liittyvää kuntalaisten osallistumista. Alakysymyksinä tutkielmassa kysytään, minkälaisia kannustimia kunnilla on käytössään lisätäkseen asukkaidensa kiinnostusta osallistua sekä millä tavoin kunnat voivat tehdä julkiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja keskusteluun osallistumisesta helpommin lähestyttävää kuntalaisille. Kansalaisosallistumista tarkastellaan tässä ennen kaikkea demokraattisena kysymyksenä. Tutkimuskohteena tutkimuksessa ovat Suomen kuusi suurinta kuntaa ja niiden hiilineutraalisuustavoitteiden puitteissa tehtävä yhteistyö kuntalaisten kanssa. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella menetelmällä ja sen aineistona toimivat kymmenen hiilineutraalisuus- ja ilmastoasiantuntijan haastattelut, joiden työnkuvaan kuuluu vuorovaikutus kuntalaisten kanssa. Teemahaastatteluina toteutetut haastattelut on analysoitu teemoittelun avulla. Analysoinnin tuloksena löydetyt keskeiset tutkimustulokset osoittavat, että kunnissa eletään murrosvaihetta, jossa työ kuntalaisosallistumisen parissa kuntien hiilineutraalisuustavoitteiden osalta on vielä melko varhaisessa vaiheessa, mutta suunnitelmat ohjaavat sitä kohti laajempaa ja syvempää kuntalaisosallistumista. Kuntalaisten osallistumisen merkitys nähdään kunnissa ja sen kehittämiseen toivotaan vahvempaa panosta, mutta kuntalaisten aktivoimiseen ja kuntalaisosallistumisen oikeudenmukaiseen kehittämiseen liittyy paljon avoimia, haasteellisia kysymyksiä. Kehitystyö kuitenkin kulminoituu osapuolten tuntemisen ja organisatorisen suunnittelun, inhimillisten toimintojen, menneestä oppimisen sekä kaikkia näitä toimintoja tukevien tekijöiden yhteisvaikutukseen. Tutkimuksen päätelmät painottavat organisaatiorakenteiden avoimuutta ja demokraattisuutta. Konkreettisten motivaattoreiden ohella kuntalaisten aktivoimisessa korostuu osallistumisen kulttuurin luominen ja demokratiataitojen opettaminen kuntalaisille. Yhteiskunnallisen keskustelun osalta konfliktien välttämisen sijaan tärkeää on niiden kohtaaminen ja kaikkien keskustelun osapuolten tuominen yhteisen pöydän ääreen. Tässä ratkaisevaa on luottamus demokratiainnovaatioiden tarjoamaan mahdollisuuteen syventää vuorovaikutusta ja luoda tilaa avoimelle vuorovaikutukselle ja inhimillisille arvoille. Lisäksi on tärkeää, että osallistumistyön taustalla olevat syyt ja motiivit ovat aidosti demokratiaa palvelevia ja nöyrään ohjaukseen perustuvia ja siten osaltaan vahvistavat demokratian aikaansaamia yhteiskunnallisia arvoja. Kuntaorganisaatioihin keskittyen tutkimus jättää tilaa kansalaisyhteiskunnan osallistumisen käsityksiä, toiveita ja motiiveja koskeville jatkotutkimuksille. Näiden kartoittaminen olisi tärkeää sen selvittämiseksi, millä tasolla kuntien näkemykset ja tavoitteet kohtaavat kuntalaisten vastaavien kanssa, ja siten näiden kahden osapuolen yhteisen tulevaisuuden rakentamiseksi