Annetun myytti ja transsendentaalinen fenomenologia

Tutkielmassani pyrin vastaamaan kysymykseen transsendentaalisen fenomenologian filosofisesta kestävyydestä. Käsittelen Wilfrid Sellarsin esittämää annetun myyttiä ja arvioin sen haastetta Edmund Husserlin kehittämälle transsendentaaliselle fenomenologialle. Annetun myytti viittaa käsitykseen tietoisesta kokemuksesta, joka voi toimia maailmaa koskevien käsitystemme perustana ilman muita taustaoletuksia. Myytin hylkääminen johtaa holistiseen käsitykseen ymmärryksestämme, koska tiedon alueella ei ole mitään perustavaa tasoa, jonka avulla muut väitteet lopulta oikeutetaan. Myytistä on muotoiltu erilaisia versioita, joista keskeisimmät ovat episteeminen ja kategorinen versio. Episteeminen myytti viittaa perustavaan tietoon, josta muu tieto saa oikeutuksensa. Kategorinen myytti taas tarkoittaa mitä tahansa havaintoa, joka on jo itsessään käsitteellisesti jäsentynyt. Fenomenologisen reduktion metodissa jätetään huomiotta kaikki luonnollisessa asenteessa hyväksymämme taustaoletukset, jotta tavoitetaan puhtaan transsendentaalisen tietoisuuden kenttä. Transsendentaalinen fenomenologia on tämän puhtaan tietoisuuden deskriptiivistä tutkimusta. Transsendentaalisen fenomenologian perustulos on noesis-noema-korrelaatio, eli tietoisen aktin (noesis) ja siihen sisältyvän kohteen mielen (noema) välttämätön yhteys. Analysoin tutkielmassani transsendentaalisen fenomenologian ja annetun myytin välisestä suhteesta käytyä keskustelua. Käyn läpi Gail Sofferin ja Heath Williamsin argumentit siitä, miksei fenomenologia sorru myytin episteemiseen versioon. Lisäksi esitän Daniel De Santisin muotoileman analyysin fenomenologisen reduktion vaikutuksesta evidenssin käsitteeseen, jonka avulla on mahdollista ratkaista myös Williamsin esiin nostama transsendentaalifenomenologisen immanenssin ongelma. Lopuksi vastaan Carl B. Sachsin ja Dionysis Christiaksen väitteeseen noesis-noema-korrelaation myyttisestä asemasta. Katson, että korrelaatio ei perustu myyttiseen annettuuteen. Tämän osoitan selventämällä Husserlin käsitystä fenomenologisen filosofian kehittymisen taustaedellytyksistä ja noesis-noema-korrelaation välttämättömyyden luonteesta