Tilintarkastuspalvelut julkisena hankintana: Tarkastelussa markkinaoikeuden päätökset

Tutkimuksessa käsitellään tilintarkastuspalveluiden hankintaa julkisena hankintana. Julkisia hankintoja tehdään Suomessa paljon. Julkiset hankinnat ovat yksi julkisten hankintayksiköiden keinoista toteuttaa poliittisia ja strategisia tavoitteita, jotka voivat liittyä niin taloudelliseen, sosiaaliseen kuin ekologiseen kestävyyteen. Strategisten hankintojen lisäksi hankintayksiköissä suoritetaan operatiivista hankintatoimintaa, minkä tekemistä ohjaa pitkälti kilpailuoikeudelliset normit. Julkisten hankintojen erityisyys verrattuna yksityisiin hankintoihin ilmenee siinä, että hankintojen tekemiseen käytetään julkisia varoja, jolloin julkisten hankintojen tekemiselle on saatava oikeutettu peruste. Hankinnoissa tehtävät virheet koituvat pitkälti veronmaksajien maksettavaksi. Keskustelu julkisista hankinnoista syntyy useimmiten vasta silloin, kun hankintojen tekemisessä on epäonnistuttu. Tällöin pohdittavaksi tulevat kysymykset, jotka toimivat tämän tutkimuksen tutkimuskysymyksinä, ”missä hankintaprosessin vaiheessa virheellinen menettely on tapahtunut?” ja ”mitkä ovat olleet virheellisen menettelyn syyt?”. Tutkimuksen aineisto koostuu markkinaoikeudessa vuosina 2007–2020 käsitellyistä 76 tilintarkastuspalvelu hankinta tapauksesta. Aineistoa rajattiin 39 tapaukseen, rajauksen perusteena käytettiin sitä, onko julkinen hankintayksikkö joutunut korvausvelvolliseksi hankintalain vastaisesta toiminnasta. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena, jossa aineiston luokittelussa ja pääluokkien muodostamisessa on hyödynnetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Menetelmänä aineiston analysoinnissa on käytetty myös sisällön erittelyä, jossa kvantifiointia hyödyntämällä kerätty aineisto on muutettu määrälliseen muotoon. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että useimmiten virheellinen menettely kohdistuu koko hankintaprosessiin (11 kpl) ja valmisteluvaiheeseen (10 kpl). Virheellisen menettelyn syy kohdistuu tutkimuksen tulosten mukaan 89,74 % tapauksista vertailuperusteisiin, joista 48,57 % liittyy laadullisten vertailuperusteiden käyttämiseen. Laadullisten vertailuperusteiden osalta haastavimmaksi vertailuperusteen käyttämiseksi tutkimuksen tuloksissa ilmenee kokemuksen käyttäminen vertailuperusteena, mikä on ollut 32,8 % tapauksista laadullisten vertailuperusteiden virheellisen menettelyn taustalla. Johtopäätöksissä pohditaan mahdollisia syitä sille, miksi markkinaoikeudessa käsiteltyjen tapausten määrässä on ollut vuosien välillä huomattavia eroja. Lisäksi pohditaan sitä, miksi valmisteluvaiheella on koko hankinnan onnistumisen kannalta suuri merkitys. Tutkimus vahvistaa aiemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja siitä, että valmisteluvaihe ja vertailuperusteet ovat useimmiten virheellisen menettelyn syynä. Tutkimus osaltaan myös vahvistaa jatkotutkimuksen tarvetta hankintaosaamiseen liittyen, jotta hankinnoissa tehtävät turhat virheet voitaisiin välttää