Viestijät journalistien tontilla? : Korkean modernin arvomaailma osana journalismin ja valtionhallinnon viestinnän välistä rajatyötä

Tässä pro gradu -tutkielmassa pyrin selvittämään, ovatko valtionhallinnon viestijät omaksuneet journalistien korkean modernin arvomaailman, ja jos näin on tapahtunut, mistä se kertoo. Ajatus korkean modernin omaksumisesta pohjautuu valtionhallinnon organisaatioissa käymiini keskusteluihin objektiivisuuden merkityksestä viestinnässä. Hyödynnän teoriana rajatyötä, josta nousee ajatus professioiden erillisistä, mutta toisiinsa vaikuttavista alueista. Aineistona toimivat kuuden viestijän kirjoitukset ja teemahaastattelut kahdesta eri valtionhallinnon organisaatiosta. Puolet tutkittavista on työskennellyt aiemmin journalistina. Tutkittavilla on viestinnän työkokemusta 4–23 vuotta. Olen analysoinut aineiston laadullisen sisällönanalyysin ja tyypittelyn avulla. Olen luonut viestijöiden arvoista ideaalityypin, joka rakentuu viiden kategorian varaan: viestin lähettäjään, sisältöön, kanavaan ja vastaanottajaan liittyviin arvoihin. Näitä kaikkia määrittää viides kategoria eli organisaation tavoitteiden edistäminen. Viestijöiden päämääräksi hahmottuu organisaation saaman huomion maksimoiminen ja sitä kautta esimerkiksi tunnettuuden tavoittelu. Valtionhallinnon viestijöiden arvomaailma näyttäytyy hyvin yksisuuntaisena ja ulkoista viestintää painottavana. Yksisuuntaisuus syntyy siitä, etteivät viestijät juuri huomioi median välittämän viestin vastaanottavaa yleisöä. Ulkoisen viestinnän painotus puolestaan unohtaa sisäisen viestinnän merkityksen. Arvomaailmaan sisältyvät myös vuorovaikutus ja kansalaisnäkökulma, jotka haastavat yksisuuntaisuuden ja ulkoisen viestinnän painotuksen. Analyysini perusteella viestijät eivät ole omaksuneet journalistien korkean modernin arvomaailmaa. Viestijöiden ja journalistien arvoissa ei ole siis täyttä vastaavuutta, mutta viestijöiden arvot rakentuvat rajatyönä suhteessa journalismiin. Tämä nousee esiin siinä, miten viestijöiden arvoissa näkyy pyrkimys journalismin alueelle laajentumiseen, journalistitaustaisten viestijöiden ulossulkemiseen, arvojen peilaamiseen suhteessa journalismiin ja toiminnan mukauttaminen journalismin ehdoilla eli medioitumiseen