Osakesijoittajan riskienhallinta ja sukupuolten erot riskienhallinnassa

Osakesijoittajien määrä on noussut Suomessa historiallisen korkealle. Yhä useammat suomalaiset aloittavat sijoittamisen, osa ilman kunnollista perehtymistä. Sijoittamiseen liittyy kuitenkin monenlaisia riskejä, jotka voivat realisoituessaan aiheuttaa sijoitettujen varojen menettämisen. Mikäli sijoittaja käyttää velkavipua, voivat huonojen sijoituspäätösten vaikutukset aiheuttaa kauaskantoisia taloudellisia vaikeuksia. Sukupuolten eroja riskienhallinnassa ja riskiasenteissa on tutkittu kansainvälisesti. Kansainvälisesti on myös tutkittu, miten kysymyksen asettelulla voidaan vaikuttaa riskinottohalukkuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko osakesijoittajien riskienhallinnassa ja riskiasenteissa eroa sukupuolten välillä. Lisäksi tutkitaan, miten kehystäminen näkyy riskinottohalukkuudessa. Toisena tutkimusongelmana selvitetään, miten osakesijoittajat hallitsevat riskejä. Teoriaosuudessa tarkastellaan osakesijoittamista ja osakesijoittamisen riskejä sekä riskien arvioinnissa hyödynnettäviä riskimittareita. Tulkintateoriana toimii teoriaa riskienhallinnasta ja behavioraalisesta taloustieteestä. Tutkimuksen tavoitteena on toimia oppimateriaalina osakesijoittamisen riskienhallintaan liittyen. Tutkimuksen empiriaosuus koostuu helmikuussa 2021 toteutetun internet-kyselyn vastauksista, jotka saatiin 889 osakesijoittajalta. Kysymyslomakkeessa oli 31 strukturoitua kysymystä ja yksi avoin kysymys. Vastauksia käsiteltiin ja analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman sekä Excelin avulla. Vastaajista 24,5 prosenttia oli naisia ja 75,5 prosenttia miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 36 vuotta. Tutkimuksessa todettiin, että naiset ottavat miehiä vähemmän riskejä osakesijoittamisessa. Naiset käyvät miehiä vähemmän osakekauppaa ja saavat pienempiä tuottoja kuin miehet. Tutkimuksessa selvisi, ettei osakesijoittajien riskinotto perustu aina rationaalisuuteen, vaan riskinottohalukkuuteen vaikuttaa kysymyksenasettelu. Osakesijoittajien riskienhallinta on tutkimuksen perusteella puutteellista esimerkiksi hajauttamisen ja riskien tunnistamisen näkökulmasta. Lisäksi velkavivun käyttö oli vastaajien keskuudessa melko yleistä (20,8 prosenttia)