Language transfer in the use of English articles by native Finnish and Swedish speakers

Toisen kielen oppimisen tutkimuksessa äidinkielen vaikutuksen tutkimisella on ollut suuri rooli jo pitkään. Kielitieteilijät eivät ole yksimielisiä siirtovaikutuksen merkityksestä tai edes olemassaolosta kielen eri osaalueilla. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että äidinkielen ja toisen kielen eriävyys aiheuttaa aina virheen toisen kielen tuottamisessa ja kielten rakenteiden yhteneväisyys puolestaan aina oikein tuotetun rakenteen toisessa kielessä. Toiset tutkijat taas näkevät äidinkielen siirtovaikutuksen vähemmän merkittävänä tekijänä toisen kielen oppimisessa. Tämä tutkimus pohjautuu siihen näkemykseen, että äidinkielellä on jossain määrin vaikutusta toisen kielen oppimiselle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten suomen kielen negatiivinen siirtovaikutus eli interferenssi on havaittavissa suomea äidinkielenään puhuvien tuottamassa englannin kielessä. Tutkimus rajattiin virheisiin artikkelien käytössä, koska aiemmissa tutkimuksissa artikkelien on havaittu olevan suomalaisille yksi haastavimmista kieliopin osa-alueista englannin kielessä. Tutkimuksessa verrattiin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvien tuottamaa englantia, jotta saataisiin käsitys äidinkielen siirtovaikutuksesta vertailemalla artikkelitonta ja artikkeleita englannin kaltaisesti käyttävää äidinkieltä. Tutkimus toteutettiin havainnoimalla suomalaisten, suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien luennoitsijoiden luennoillaan puhumaa englantia ja kartoittamalla väärin käytettyjen artikkelien määrää. Aineistosta havaitaan, että suomea äidinkielenään puhuvat tekevät huomattavasti enemmän artikkelivirheitä englannin kielessä, kuin ruotsinkieliset. Tuloksista voidaan päätellä, että suomesta englantiin esiintyy negatiivista siirtovaikutusta ja ruotsista englantiin positiivista, ainakin artikkelien käytön yhteydessä. Suurin osa suomenkielisten tekemistä artikkelivirheistä oli taustaoletuksen mukaisesti tapauksia, joissa tarvittava artikkeli oli virheellisesti jätetty pois. Nämä virheet johtuvat ainakin osittain suomen kielen negatiivisesta siirtovaikutuksesta. Tutkimuksen johtopäätökset ovat suuntaa antavia, eivätkä ole yleistettävissä. Tutkimuksen osallistujien määrä oli pieni, ja he edustivat suhteellisen samanlaista taustaa. On myös huomioitava, että tutkimuksen aineisto muodostui vain puhujien tekemistä virheistä, eikä artikkelien oikeaoppista käyttöä huomioitu. Tulosten varmentamiseksi tarvitaan laajempia tutkimuksia, joissa analysoidaan tarkemmin, mistä jokainen virhe artikkelien käytössä johtuu. Joka tapauksessa on huomionarvoista, että kaikki virheet eivät johdu äidinkielen negatiivisesta siirtovaikutuksesta