Grusel, Menschenfresser und Tod : Horrorelemente in drei ausgewählten Märchen und ihren finnischsprachigen Übersetzungen von Kinder- und Hausmärchen der Brüder Grimm

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan kauhuelementtejä kolmessa sadussa, jotka on valittu Jacob ja Wilhelm Grimmin Kinder- und Hausmärchen (2014) [1857] -satukokoelman seitsemännestä painoksesta. Keskeinen käsite kauhuelementti luotiin tätä tutkielmaa varten ja se muodostuu viidestä kategoriasta, jotka ovat kauhun tunteet, paikat, hahmot, väkivalta ja kuolema sekä yliluonnolliset ilmiöt. Kauhuelementit ovat yksittäisiä elementtejä, jotka liittyvät jollain tapaa kauhuun, esimerkiksi paikat voivat olla uhkaavia, kuten synkkä metsä tai liittyä kuolemaan, kuten hautausmaa. Saksankielisiä satuja verrataan myös niiden suomenkielisiin käännöksiin. Käännökset ovat peräisin Grimmin sadut (1999) -satukokoelmasta, jonka Raija Jänicke ja Oili Suominen ovat suomentaneet. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: ● Mitä kauhuelementtejä esiintyy seuraavissa Kinder- und Hausmärchen -satukokoelmasta valituissa saduissa: Märchen von einem, der auszog das Fürchten zu lernen, Der Räuberbräutigam ja Das eigensinnige Kind? ● Onko saksankielisten satujen ja niiden suomennosten välillä eroja kauhuelementteihin liittyen ja jos on, niin millaisia eroja? Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia ja analyysi tehtiin kvantitatiivisesti muutamia kvalitatiivisia esimerkkejä avuksi käyttäen. Tässä tutkielmassa esitellään käsitteet kääntäminen sekä kauhugenre. Kääntämistä lähestytään tarkemmin kaunokirjallisen kääntämisen ja satujen kääntämisen näkökulmasta. Kauhua taas tarkastellaan erityisesti kirjallisuuden genrenä sekä käsitteen kauhuelementti määritelmän kautta. Analyysissa keskitytään kauhuelementtien yhteismääriin kategorioittain sekä yksittäisiin esimerkkeihin. Tutkielmaa varten valitut sadut ovat Märchen von einem, der auszog das Fürchten zu lernen (Satu pojasta, joka tahtoi oppia pelkäämään), Der Räuberbräutigam (Rosvosulhanen) ja Das eigensinnige Kind (Uppiniskainen lapsi). Sadut valittiin, koska ne sisältävät kauhuelementtejä, ne on käännetty suomeksi, eivätkä ne ole erityisen tunnettuja. Tutkielmassa havaittiin, että yhteenlaskettuna suurin kauhuelementtien kategoria oli väkivalta ja kuolema sekä alkuperäisissä saduissa että niiden käännöksissä. Määrällisesti pienimmän kategorian muodostivat puolestaan yliluonnolliset ilmiöt. Käännöksissä oli kaikkien satujen kohdalla enemmän kauhuelementtejä kuin alkuperäisissä saduissa. Tämä selittyi pääasiassa muotoeroilla, kuten pronominien käytöllä sekä lausepituudella, eikä satujen ja niiden suomennosten välillä ollut merkittäviä sisällöllisiä eroja. Kuitenkin havaittiin, että muun muassa sanaluokka saattoi vaihtua käännösprosessissa. Tämän tutkielman tuloksia voidaan käyttää muissa samantapaisissa tutkielmissa, joissa tutkitaan kauhun ilmenemistä muissa genreissä.In dieser Bachelorarbeit werden Horrorelemente in drei ausgewählten Märchen aus der siebten Auflage von Kinder- und Hausmärchen (2014) [1857] von Jacob und Wilhelm Grimm betrachtet. Der zentrale Begriff Horrorelement wurde für diese Arbeit erstellt und es umfasst fünf unterschiedliche Kategorien: Gefühle des Grauens, Orte, Figuren, Gewalt und Tod sowie übernatürliche Phänomene. Horrorelemente sind einzelne Elemente, die irgendwie mit Horror verbunden sind, beispielweise können Orte drohend, wie ein dunkler Wald, oder mit Tod verbunden, wie ein Friedhof, sein. Die deutschsprachigen Märchen werden auch mit ihren Übersetzungen ins Finnische von Grimmin sadut (1999), die von Raija Jänicke und Oili Suominen übersetzt ist, verglichen. Die Forschungsfragen sind wie folgt: ● Was für Horrorelemente gibt es in den folgenden Märchen von Kinder- und Hausmärchen: Märchen von einem, der auszog das Fürchten zu lernen, Der Räuberbräutigam und Das eigensinnige Kind? ● Gibt es Unterschiede in Bezug auf die Horrorelemente zwischen den deutschsprachigen Märchen und ihren finnischen Übersetzungen und um welche Unterschiede handelt es sich? Die Forschungsmethode dieser Arbeit ist Inhaltsanalyse und die Analyse wird quantitativ mit Hilfe von einigen qualitativen Beispielen durchgeführt. In dieser Arbeit werden die Begriffen Übersetzen und das Horror-Genre vorgestellt. Näher wird auf literarisches Übersetzen sowie Übersetzen von Märchen eingegangen. Das Genre Horror wird besonders in Bezug auf Literatur und die Definition für den Begriff Horrorelement behandelt. In dem Analyseteil wird die Anzahl der Horrorelemente jeder Kategorie und einige Beispiele näher betrachtet. Die Märchen, die für diese Arbeit gewählt wurden, sind Märchen von einem, der auszog das Fürchten zu lernen (Satu pojasta, joka tahtoi oppia pelkäämään), Der Räuberbräutigam (Rosvosulhanen) und Das eigensinnige Kind (Uppiniskainen lapsi). Diese Märchen wurden gewählt, weil sie Horrorelemente beinhalten, Übersetzungen ins Finnische haben und nicht sehr bekannt sind. Es wurde herausgefunden, dass insgesamt die größte Kategorie Gewalt und Tod in den Originalmärchen sowie den Übersetzungen ist. Die kleinste Kategorie ist dagegen übernatürliche Phänomene. Die Übersetzungen enthalten in allen Fällen eine größere Anzahl an Horrorelementen als die Originalmärchen. Die Unterschiede liegen hauptsächlich in der Form wie Gebrauch von Pronomina und Satzlänge und es gibt keine bemerkenswerten inhaltlichen Unterschiede zwischen den deutschsprachigen Märchen und ihren Übersetzungen. Es wurde jedoch bemerkt, dass unter anderem die Wortart im Übersetzungsprozess verändert werden konnte. Die Ergebnisse dieser Arbeit könnte man bei anderen ähnlichen Arbeiten, die Vorkommen des Horrors in anderen Genres behandeln, verwenden