Using ASR technology in English pronunciation teaching : Finnish teachers’ and pupils’ first impressions

Puheentunnistusteknologia on kehittynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä, mikä tuo uusia mahdollisuuksia digitaaliseen kieltenopetukseen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan puheentunnistusteknologian käyttömahdollisuuksia ääntämisen opetuksessa suomalaisissa kouluissa. Tavoitteena oli selvittää, kuinka puheentunnistusta voitaisiin hyödyntää ja millaisia hyötyjä ja haasteita tämän teknologian käytössä on. Hypoteeseina oli, että puheentunnistusteknologian käyttö voisi tarjota oppijoille lisää mahdollisuuksia saada palautetta ääntämisensä ymmärrettävyydestä, ja että se voisi vähentää vieraan kielen puhumisen harjoit-teluun liittyvää jännittämistä, mikä usein vaikeuttaa oppimista. Viisi opettajaa osallistui tähän tutkimukseen oppilaidensa kanssa (n=68). Osallistujien kanssa toteutettiin koe, jossa he testasivat puheentunnistusohjelman kanssa harjoittelua. Kokeen jälkeen osallistujat vastasivat kyselylomakkeeseen, jossa oli Likert-asteikollisia kysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri kyselylomaketta, joista toinen oli opettajille ja toinen oppilaille. Aineiston analyysissa käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia metodeja. Tulokset osoittavat, että puheentunnistusteknologian käytöstä on monia hyötyjä. Koska se mahdollistaa harjoittelun yksin, se voi tarjota oppilaille lisää mahdollisuuksia harjoitella ääntämistä ja saada palautetta. Jokainen tutkimukseen osallistunut opettaja toivoi, että hänellä olisi enemmän aikaa harjoitella ääntämistä yksittäin jokaisen oppilaan kanssa ja ajatteli puheentunnistuksen tarjoavan ratkaisuja tähän pulmaan. Teknologian kanssa harjoittelu on erityisen hyödyllistä oppilaille, jotka jännittävät paljon muiden edessä puhumista. Suurin osa vastaajista piti tällaista ääntämisen harjoittelun tapaa miellyttävänä tai haus-kana. Suurimmat haasteet, jotka tutkimuksessa havaittiin, liittyivät teknisiin ongelmiin, tilavaatimuksiin ja vaikeuksiin valvoa ääntämistehtävän toteutumista. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat edustavat perusopetuksen nuorimpia ja vanhimpia englannin oppijoita. Osallistujat olivat joko aloittaneet englannin opinnot muutamaa kuukautta aiemmin tai opiskelleet jo noin viisi tai kuusi vuotta. Vanhempien oppilaiden ryhmä, joka koostui yläkoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista, vaikutti hyötyvän puheentunnistusteknologian kanssa harjoittelusta enemmän kuin nuorempien oppilaiden ryhmä. Yläkoululaiset jännittivät enemmän yleisön edessä puhumista ja suhtautuivat teknologiaan positiivisemmin. Ääntäminen ja muut suullisen kielitaidon osa-alueet ovat tulleet yhä merkittävämmäksi osaksi kieltenopetusta. Silti ääntämistä ei useinkaan opeteta tarpeeksi. Jos ääntämisen opetukselle annetaan enemmän painoarvoa tulevaisuudessa, puheentunnistus voi olla hyödyllinen työkalu kieltenopetuksessa. Avainsanat: vieraan kielen oppiminen, digitaalinen kieltenopetus, ääntäminen, puheentunnistu