Äitien kokemuksia varhaisesta kotiutumisesta synnytyksen jälkeen : kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata äitien kokemuksia varhaisesta kotiutumisesta synnytyksen jälkeen. Tavoitteenamme oli tuottaa uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää palveluiden ja hoidon kehittämisessä. Tutkimuskysymyksenämme oli: millaisia kokemuksia äideillä on varhaisesta kotiutumisesta synnytyksen jälkeen? Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Naistenklinikan kanssa. Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaussa käytimme CINAHL-, PubMed- ja MEDLINE-tietokantoja. Aineiston hakua rajasimme asettamalla mukaanottokriteeriksi tutkimukset 2010-luvulta eteenpäin sekä kielirajauksiksi suomen- ja englanninkielen. Näiden perusteella aineistoksi valikoitui kahdeksan tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analysointi toteutettiin tiivistämällä aineisto viiteen pääluokkaan. Monet äidit ja perheet näkevät varhaisen kotiutumisen mieluisana ja toivottuna tapana järjestää synnytyksen jälkeinen kotiutuminen. Halu kotiutua varhain johtuu erityisesti mahdollisuudesta rauhalliseen alkuun uutena perheenä. Käy ilmi, että hoitohenkilökunnalta saatu tuki ja yhteydenpidon mahdollistuminen heihin on tärkeää, jotta kokemus varhaisesta kotiutumisesta on onnistunut. Suurimmat haasteet varhaisessa kotiutumisessa liittyvät tiedon- ja tuen saantiin, jotka puolestaan aiheuttivat ongelmia imetyksessä sekä epävarmuutta ja henkisiä haasteita kotona. Äidit, jotka joutuivat palaamaan sairaalaan varhaisen kotiutumisen jälkeen kokivat odotustensa rikkoutuneen. Varhaisen kotiutumisen vuoksi imetysohjauksen laatu ja määrä jäävät puutteelliseksi. Tuella on erittäin tärkeä merkitys varhaisessa kotiutumisessa ja sillä tulisi olla suurempi rooli synnytyksen jälkeisessä hoidossa. Hoitohenkilökunnan oikeanlainen kohtaaminen on myös tärkeää ja sen merkitys korostuu erityisesti sairaalaan paluun aikana, jolloin äidit ovat hyvin herkillä.The purpose of the thesis was to describe mothers’ experiences of early discharge after birth. The aim was to produce new information that could be utilized in the development of services and care. Our research question was: What kind of experiences do mothers have about early discharge after birth? This thesis was done in collaboration with Women’s Hospital in Hospital District of Helsinki and Uusimaa. The method of the thesis was a descriptive literature review. In data retrieval we used the CINAHL, PudMed and MEDLINE databases. We limited the search for material by setting the inclusion criteria to be studies from the 2010s onwards and the language restrictions to Finnish and English. Based on these, eight studies were selected as data. The material was analyzed by inductive content analysis. The analysis was carried out by summarizing the data into five main categories. Many mothers and families see early discharge as a preferred and desirable way to arrange postpartum discharge. The desire to get home early is due in particular to the opportunity for a peaceful start as a new family. It turns out that the support received from the nursing staff and the possibility to contact them is important for the successful experience of early discharge. The main challenges in early discharge are access to information and support, which in turn caused problems with breastfeeding, as well as insecurity and mental challenges at home. Mothers who had to return to the hospital after early discharge found their expectations broken. Due to early discharge, the quality and quantity of breastfeeding guidance remain deficient. Support has a very important role in early discharge and should play a greater role in postpartum care. Proper encounter with nursing staff is also important and its importance is especially emphasized during the return to the hospital, making mothers very sensitive