Tutkimushoitaja urapolulla : ammatillisuus, työtyytyväisyys ja ammattiuramallin vaikutus ammatillisen aseman edistämiseen tutkimushoitajien arvioimana

Tutkimushoitajan ammattiuramalli ja kehitysehdotuksia tutkimushoitajien työsuhteiden, koulutuksen ja urakehityksen tukemiseen julkaistiin keväällä 2019. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tutkimushoitajien itsensä arvioimana ammatillisuuden osa-alueiden (työn sisältö, työsuhde koulutus ja perehdytys) nykytilaa sekä työtyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena oli myös selvittää, miten ammattiuramalli on vaikuttanut tutkimushoitajien ammatillisen aseman edistämiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoisuutta tutkimushoitajien tehtävänkuvasta ja työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Tutkimushoitajat ry:n kanssa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Tutkimushoitajat ry:n henkilöjäseniltä sähköisellä avoimia ja suljettuja kysymyksiä sisältäneellä kyselylomakkeella. Aineiston tilastollinen analysointi toteutettiin SPSS -ohjelmalla. Tutkimushoitajien työn sisältönä muun akateemisen tutkimuksen toteuttaminen oli yhtä yleistä kuin lääketutkimuksen toteuttaminen. Työsuhteiden osalta määräaikaisuus oli yleistä ja määräaikaisessa työsuhteessa olleet tutkimushoitajat kokivat enemmän epävarmuutta työn jatkuvuudesta kuin ne, jotka tekivät tutkimustyötä vakituisessa työsuhteessa. Työsuhteen alkaessa saatu perehdytys koettiin usein riittämättömäksi ja ammattinimikkeen mukaisen tehtävänkuvauksen laadinnassa oli puutteita samoin kuin kehityskeskusteluiden toteutumisessa. Tutkimushoitajat arvioivat työtyytyväisyyden tunteen useimmiten hyväksi ja esimiehellä oli merkittävä vaikutus koettuun työtyytyväisyyteen. Tutkimustyön luonne, erityisesti itsenäisyys ja mielekkyys koettiin yleisesti työtyytyväisyyttä vahvistavana. Työn kuormittavuus oli yleisin työtyytyväisyyttä heikentävä tekijä. Ammattiuramallin julkaisemisen jälkeen tutkimushoitajien ammatillista asemaa vahvistava kehitystyö oli käynnistynyt ja muutos näkyi erityisesti koulutuksen ja tutkimustoimintaan liittyvän viestinnän lisääntymisenä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää ammattiuramallin kehittämiseen ja tutkimushoitajille suunnatun koulutuksen suunnitteluun. Jatkotutkimusta tarvitaan kehitystyön ylläpitämiseksi myös tulevaisuudessa.The purpose was to describe the research nurses’ work and find out the factors which affect their job satisfaction and to find whether there has been any advancing development since the publication of the career path model. The aim was to increase awareness about the aspect of Finnish research nurse profession and job satisfaction. The data were collected from the members of Finnish Research Nurse Association through a structured electronic questionnaire including closed and open questions. The data were statistically analysed using the SPSS-software. Research nurses took as much part in conducting clinical drug trials as in academic research. Uncertainty about continuity of work caused by fixed period contract was common as well as the undefined job description. The orientation was usually assessed as insufficient. Job satisfaction was very often assessed as good and the supervisor had a significant effect on the sense of satisfaction. The diverse and independent nature of work strengthened job satisfaction, while it was weakened by workload factors. The education of research nurse has been developed and communication related to research activities has increased since the publication of the career path model. The results will be used in the planning of education and the further development of the career model. The development of research nurses’ professional state has started, and it is meaningful to follow the progress in the future