Läheisen kokemuksia ikääntyneen muuttaessa hoitokotiin

Väestö ikääntyy Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Ihmisten ikääntyessä avun ja hoivan määrä kasvaa ja sen myötä ympärivuorokautisen hoivan tarve. Noin puolet ikääntyneistä tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa viimeisten elinvuosiensa aikana. Ikääntyneen muuttaessa hoitokotiin, se tarkoittaa elämänmuutosta muuttavan läheiselle. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata läheisen kokemuksia silloin, kun ikääntynyt muuttaa hoitokotiin. Tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa läheisen kokemuksista ikääntyvän muuttaessa hoitokotiin. Läheisen kokemuksiin vaikuttaa vuorovaikutukselliset tilanteet. Kiinnostus aiheeseen tuli opinnäytetyöntekijöiden työskennellessä hoitokodissa. Toimeksiantaja opinnäytetyölle on Kotkassa toimiva Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry. KOSKENRINNE ry on yksityinen vanhustenhuollon palveluntuottaja, joka tuottaa tavallista ja tehostettua palveluasumista. Opinnäytetyö toteutettiin laajana kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Prosessi käsitti aineiston keruun tarkoin valituilla sisäänotto- ja poissulkukriteereillä. Aineisto analysoitiin teemoittelulla, jonka avulla aineistosta löytyi olennaiset asiat. Työ sisältää suomen-, englannin- ja ranskankielistä näyttöön perustuvaa ja tieteellisesti tutkittua materiaalia. Opinnäytetyön tuloksina nousivat esille läheisen kokemukset vuorovaikutustilanteissa hoitokodin henkilökunnan kanssa. Vuorovaikutustilanteet olivat haastavia tai riittämättömiä läheisen näkökulmasta. Toisena esille nousseena kokemuksena olivat läheisen negatiiviset tunteet sisältäen syyllisyyttä, uupumusta ja epäluuloisuutta. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tulokset olivat yhteneväisiä teorian kanssa. Puutteet hoitokodin henkilökunnan viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa vaikuttivat läheisen kokemuksiin negatiivisesti. Haastavassa tilanteessa myös läheisellä oli vaikea kehittää vuorovaikutustaitojaan. Viestinnän ja vuorovaikutuksen ollessa hyvää, vaikutti se läheisen tunteisiin positiivisesti. Vuorovaikutussuhteen kehittymisen kannalta tärkeää on läheisen ja henkilökunnan avoimuus. Jatkossa voisi tutkia, miten viestintää ja vuorovaikutusta voisi kehittää hoitokodin henkilökunnan ja läheisen välillä. Voisiko esimerkiksi henkilökunnan vuorovaikutustaitoja lisätä koulutuksella? Samalla voisi tutkia, miten läheinen hyötyy eri sidos- ja vertaistukiryhmien toiminnasta. Asiasanat: läheinen, kokemukset, muutto, hoitokotAs the population is getting older, the amount of help and care increases and with it the need for 24-hour care as well. About half of older people need round-the-clock care in their last years of life. An elderly person moving into a nursing home is very stressful and challenging situation for the nearest ones. The objective of this thesis was to describe the next of kin’s experiences during the transition when older person is moving into a nursing home. The goal is to produce researched information about next of kin’s experiences concerning this transition process. There are numerous interactive situations and emotions connected next of kin’s experiences. The descriptive literary review was chosen as the research method. Through this method, the phenomenon was studied extensively. The process consisted of data collection and the intake and exclusion criteria were defined precisely. 17 scientific studies were chosen: three of them were in Finnish, two in French and the rest of them in English. The data was analysed thematically which helped to reveal the essential issues. The next of kin’s experiences of interaction situations with the nursing home personnel were highlighted as the main result. From the next of kin´s point of view these interaction situations were challenging and insufficient in many ways. Another major result was the next of kin’s negative emotions including guilt, burden and suspicious feelings. The results in theory and literary review were similar. The defects in nursing home personnel’s communication and interaction skills had negative impact on the next of kin’s experiences. As a challenging situation occurred, it also influenced poorly to the next of kin’s ability to develop his/hers interaction skills to the better direction. The effortless communication and interaction had favourable effect on the next of kin’s feelings. Openness between the next of kin and nursing home staff is essential when improving interaction relationship. Suggestion for further examination include how to develop collaboration and interaction between next of kin and nursing home staff. It could be useful to improve nursing home staff’s interaction skills by education. At the same time it would be useful to examine how next of kin could get benefit from different peer support groups. . Keywords: next of kin, experiences, transition, nursing hom