Digitaalisen harjoitekirjaston kehittäminen afasiaa sairastaville

Aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuu Suomessa vuosittain noin 25 000 ihmistä, joista lähes kolmannekselle kehittyy afasia. Afasia heikentää merkittävävästi toimintakykyä ja osallistumista elämän eri toimintoihin aiheuttaen vaikeuksia ymmärtää ja käyttää kieltä sen kaikissa muodoissa. Kuntoutuksen on oltava riittävän pitkäkestoista ja intensiivistä, jotta kielellisen vaikeuksien kuntoutuksella saavutetaan tuloksia. Puheterapian tuloksellisuuden kannalta omatoiminen kotiharjoittelu ohjeistuksen mukaisesti on erityisen tärkeää. Kuntoutusresurssit ovat kuitenkin riittämättömät ja kuntoutuksen saatavuudessa on monia alueellisia eroja. Kuntoutuksen määrä on alueesta riippuen liian pieni tai sitä ei ole saatavilla ollenkaan. Digitalisaation hyödyntämisen mahdollisuus uudistaa kuntoutusmenetelmiä. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisen toivotaan parantavan puheterapiapalvelujen saatavuutta. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen mahdollistaa puheterapian oikea-aikaisuuden, intensiteetin sekä yksilöllisyyden kuntoutujan tarpeisiin. Kotiharjoittelun toteuttaminen itsenäisesti esimerkiksi tietokoneella tai tabletilla mahdollistaa monikertaisen harjoitusmäärän verrattuna ainoastaan vastaanotolla toteutettuun harjoitteluun. Kohdeorganisaation puheterapeutit olivat nostaneet esille tarpeen sähköiselle harjoitemateraalille. Olemassa oleva materiaali ei palvele heitä ja heidän asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Harjoitusmateriaalin toivotaan palvelevan erityisesti afasiasta kärsiviä asiakkaita. Etenkin videomuotoista harjoitusmateriaalia aidoista ihmisistä kaivattiin, joihin asiakkaan on helppo samaistua. Tämän kehitysprojektin aikana luodaan harjoitusmateriaalia, joka vastaa puheterapeuttien ja heidän asiakkaidensa tarpeita. Materiaalin tuli mahdollistaa myös puheterapian asiakkaiden itsenäisen harjoittelun terapiakertojen välillä. Kehitysprojekti kehitti puheterapeuttien työvälineitä sekä laajensi puheterapeuttien asiakkaidensa palvelukokonaisuutta kohdeorganisaatiossa. Kehitysprojektissa tuotettiin digitaalinen harjoitekirjasto puheterapeuteille ja heidän asiakkailleen. Harjoitusmateriaalin luominen alkoi verbeillä. Valmista harjoitekirjastoa testasi kolme kohdeorganisaation puheterapeuttia asiakkaidensa kanssa. Palautetta ja kokemuksia kerättiin ryhmähaastattelulla. Puheterapeutit olivat tyytyväisiä uudenlaiseen harjoitusmateriaaliin. Harjoituskirjasto oli helppokäyttöinen ja soveltui omatoimisen harjoittelun toteuttamiseen useimmilla pienellä avulla. Jatkokehitystoiveet liittyivät harjoittelun vaikeusasteiden säätelyyn ja applikaation kehittämiseen itsenäisen harjoittelun helpottamiseksi. Kommentit vahvistavat entisestään digtaalisen harjoitemateriaalin, etenkin video- ja auditiivisen materiaalin kehittämisen tarvetta puheterapeuttien ja heidän asiakkaidensa käyttöön