Apuvälinepalveluprosessin toteutuminen kotihoidossa osana kuntouttavaa hoitotyötä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan käsityksiä apuvälinepalveluprosessin eri vaiheiden toteutumisesta Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten kotihoidon alueella. Tavoitteena oli tuottaa tietoa apuvälinepalveluprosessin ja kuntouttavan hoitotyön kehittämiseen. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä lähestymistapaa. Tutkimukselle valittiin kvantitatiivinen lähestymistapa, sillä sen avulla voitiin muodostaa selkeä kokonaiskuva apuvälinepalveluprosessin toteutumisesta Soiten kotihoidossa. Tutkimus oli kokonaistutkimus. Tutkimuksen kohderyhmän eli perusjoukon (N=325) muodostivat kotihoidossa työskentelevät sairaanhoitajat (n=67) ja lähihoitajat (n=258). Opinnäytetyön aineisto kerättiin strukturoidun kyselyn avulla, jossa käytettiin Likertin viisiportaista asteikkoa. Kyselylomakkeen kehittämisessä käytettiin sosiaali- ja terveysministeriön apuvälinepalveluprosessin vaiheita, joiden toteutumista tutkittavat arvioivat sekä oman että koko työyhteisön näkökulmasta. Lisäksi kyselyssä oli yksi avoin kysymys, johon tutkittavat saivat halutessaan kertoa, mitä muuta heille tuli mieleen apuvälinepalveluprosessin toteutumiseen liittyen. Opinnäytetyö oli poikittaistutkimus, joka tarkoittaa aineiston keräämistä tiettynä ajankohtana vain kerran. Kysely lähetettiin Webropol-kyselynä Soiten alueen kotihoidon hoitohenkilöstölle. Kyselyyn vastanneita oli 103, joten vastausprosentti oli 31,5 %. Vastaajista 20 % oli sairaanhoitajia ja 80 % lähihoitajia/kodinhoitajia. Tutkimuksen aineisto analysoitiin Webropol-ohjelman avulla ja tulokset esitettiin frekvensseinä ja prosentteina. Avoimeen kysymykseen kokonaisin lausein vastanneita oli yhteensä 11. Avoimen kysymyksen vastaukset ovat analysoitu sanallisesti omassa kappaleessaan. Apuvälineellä ratkeavan ongelman havaitseminen, palveluun ohjaaminen, apuvälineen tarpeen arviointi, käytön ohjaus, käytön seuranta sekä ohjaaminen apuvälineen huoltoon, korjaukseen ja palautukseen liittyvissä asioissa arvioitiin toteutuvan sekä yksilö- että työyhteisötasolla hyvin. Edellä mainitut apuvälinepalveluprosessin vaiheet nousivat henkilökunnan vahvuuksiksi. Kyselyyn vastanneista enemmistö arvioi apuvälineen sovituksen, kokeilun ja muutostöiden periaatteiden hallitsemisen, apuvälineen hankintaan ja valintaan vaikuttavien tekijöiden tunnistamisen sekä apuvälineen käyttöön luovuttajan ja apuvälineen käyttäjän vastuutehtävien tunnistamisen toteutuvan sekä yksilö- että työyhteisötasolla melko hyvin. Edellä mainitut apuvälinepalveluprosessin vaiheet nousivat henkilökunnan kehittämiskohteiksi.The purpose of the thesis was to clarify the perceptions of medical staff regarding the implementation of various stages of the auxiliary service process in the Soite Home Care Region of Central Ostrobothnia. The goal was to produce information for the development of the auxiliary service process and rehabilitative nursing. The thesis used a quantitative approach. A quantitative approach was chosen for the study, as it allowed to form a clear overall picture of the implementation of the auxiliary service process in Soite's home care. The study was an overall study. The focus group of the study, namely the base set (N=325), was composed by nurses working in home care (n=67) and close care (n=258). The material for the thesis was collected through a structured survey using Likert's five-step scale. The development of the questionnaire used the steps of the Auxiliary Services Process of the Ministry of Social Affairs and Health, the implementation of which is assessed from the perspective of both their own and the working community at large. In addition, there was one open question in the survey, which subjects could tell them what else came to mind about the implementation of the auxiliary service process. The thesis was a transverse study, meaning the collection of material at a given time only once. The survey was sent as a Webropol survey to home care staff in the Soite area. The number of respondents to the survey was 103, giving a response rate of 31.5%. Of the respondents, 20% were nurses and 80% were close caregivers/home attendants. The data from the study was analyzed using the Webropol program and the results were presented in frequency and percentages. The total number of subjects who answered the open question was 11. The answers to the open question are verbally analyzed in their own paragraph. Detection of a problem with the aid, steering into service, assessing the need for an auxiliary device, control of use, monitoring of use, and guidance in matters related to the maintenance, repair and recovery of the aids were assessed as well as at the individual and working community level. The steps in the auxiliary service process rose to the strengths of the staff. The majority of respondents to the survey assessed the implementation of adapting the principles of experimentation and modification work, the identification of factors affecting the acquisition and selection of the aids, and the identification of the donor and auxiliary user's responsibilities as well as individual- that at a working community level quite well. The steps in the auxiliary services process emerged as staff development sites