Covid-19 aiheuttaman poikkeusolojen vaikutus lapsiperheiden hyvinvointiin vanhempien kokemana : leikki- ja alakouluikäisten lasten perheiden hyvinvointi

Keväällä 2020 Suomessa levisi voimakkaasti uusi koronavirus. Maaliskuussa 2020 Covid-19 (corona, virus, disease) taudin leviämisen vuoksi Suomessa julistettiin voimaan poikkeusolot. Poikkeusolojen vaikutuksesta lapsiperheiden arkeen tuli paljon muutoksia uusien rajoitusten ja suositusten vuoksi. Tällaista ainutlaatuista tilannetta, poikkeusoloa ja sen vaikutuksia perheiden elämään oli perusteltua tutkia, koska sillä on sekä välittömiä että kauaskantoisia vaikutuksia perheiden hyvinvointiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla vanhempien kokemuksia Covid-19 taudin aiheuttaman poikkeusolojen vaikutuksista lapsiperheiden hyvinvointiin. Tavoitteena oli tuottaa kokemuksellista tietoa lapsiperheiden hyvinvoinnista poikkeusolojen aikana ja valmiista opinnäytetyöstä saatua kokemustietoa voivat hyödyntää kaikki lapsiperheiden parissa työskentelevät perheiden haastavien tilanteiden tukemisessa. Tavoitteena oli myös saada tietoa poikkeusoloissa lapsiperheitä kuormittavista ja tukevista tekijöistä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa teemahaastateltiin neljää perhettä, joilla oli 1–12-vuotiaita lapsia (n=5 henkilöä). Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tietoperustassa käytettiin Eric Allardtin (1976) hyvinvointiteoriaa, johon kuuluu hyvinvoinnin kolme ulottuvuutta: elintaso, yhteisösuhteet ja itsensä toteuttaminen (having, loving ja being). Haastattelujen teemat perustuivat teoriaan. Tietoperustaan sisältyi myös Covid-19, Covid-19 aiheuttaman poikkeusolojen aikainen lainsäädäntö, perheen eri muodot sekä lapsiperheiden hyvinvointi. Tutkimustuloksista muodostui viisi pääluokkaa, jotka olivat 1) vaikutukset perheiden elintasoon 2) vaikutukset perheiden yhteisösuhteisiin 3) vaikutukset perheiden itsensä toteuttamiseen 4) millaista tukea vanhemmat kaipasivat poikkeusolojen aikana sekä 5) perheiden resilienssi. Tuloksista kävi ilmi, että poikkeusolot vaikuttivat perheiden hyvinvointiin laajasti. Arkeen tulleiden muutosten vuoksi vanhemmat tekivät helpommin epäterveellisen elämäntapoihin liittyviä valintoja. Vanhempien työt muuttuivat oleellisesti ja osalla töiden epävarma jatkuminen aiheutti perheille taloudellista stressiä ja perheiden peruskustannuksiin tuli muutoksia. Vanhemmat olivat stressaantuneita ja kokivat vanhempana riittämättömyyttä. Vanhempien parisuhdeaika vähentyi, mutta perheiden yhdessä vietetty aika lisääntyi. Sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiltä vanhemmat toivoivat keskusteluapua ja konkreettista kotiapua. Suojaaviksi tekijöiksi koettiin hyvä parisuhde, perheen yhteinen aika ja työ. Kuormittaviksi tekijöiksi koettiin tukiverkoston puute, sosiaalisten kontaktien väheneminen ja työtilanteen muuttuminen. Jatkossa voitaisiin tutkia erityisesti lasten ja nuorten kokemuksia poikkeusoloissa