Naiset johtajina keittiössä: - kokemuksia naisjohtajuuden haasteista ja mahdollisuuksista

Opinnäytetyössä tutkittiin naisjohtajien kokemuksia ravintola-alan keittiön johtotehtävissä toimimisesta. Opinnäytetyössä tuotiin esille naisjohtajien kokemuksia johtotehtävistä ja koulutuksen antamista valmiuksista toimia johtotehtävissä. Aihe on ajankohtainen ja tavoitteena oli herättää myös keskustelua siitä, miten alan toimijat näkevät naisten mahdollisuudet edetä ravintola-alalla johtotehtäviin. Opinnäytetyön päätutkimuskysymys oli, miten naiset sijoittuvat keittiön päällikkö- ja johtotehtäviin. Alaongelmat olivat: miten koulutus on tukenut naisten sijoittumista työelämään, millaisia esteitä tai mahdollisuuksia naisten urapolulla etenemiseen on ja mitkä tekijät auttavat etenemään naisia keittiön päällikkö- ja johtotehtäviin? Opinnäytetyön keskeinen tietoperusta muodostui johtajuuden tutkimuksesta, joka käsitteli erilaisia johtamisteorioita ja johtajuustapoihin liittyviä tutkimuksia. Teoriaosuudessa käsitellään Restonomi (AMK) koulutusta ja sen vaikutusta opiskelijoiden urapolkuun. Naisjohtajien kokemuksia kerättiin teemahaastattelulla ja saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen syksyllä 2021. Haastatteluiden keskeiset teemat olivat tasa-arvo työelämässä, keittiössä työskenteleminen johtotehtävien näkökulmasta, johtajuus ja naisjohtajuus, sekä tulevaisuus ja urapolku. Haastateltavina oli kuusi naisjohtajaa, jotka työskentelivät erilaisissa keittiön johtotehtävissä. Opinnäytetyön tuloksissa tuli esille se, että tasa-arvon toteutumisessa ja palkkaeroissa ravintola-alalla oli vielä kehitettävää. Haastateltavat olivat sitä mieltä, että palkoista puhuminen ravintola-alla oli edelleen iso tabu, jolloin myös mahdolliset palkkaerot voivat kasvaa. Työpaikoilla tulisikin puhua ääneen nykyisestä palkkatasosta ja niistä periaatteista, joilla palkka määräytyy. Tasa-arvo ja ylenemismahdollisuudet johtotehtäviin eivät haastateltavien mielestä toteutuneet täysin, mutta niissä nähtiin tapahtuneen positiivista kehitystä viimeisten vuosien aikana. Johtajuudesta oli tunnistettavissa hyvä ja huono johtajuus ja niihin liittyviä ulottuvuuksia, joita toimialan johtamismalleissa olisi hyvä kehittää. Jaettu johtajuusmalli oli selkeästi suosituin malli. Haastateltavat tunnistivat esteitä tai hidasteita, joita he olivat kohdanneet urallaan ja moni niistä oli heidän kokemustensa mukaisesti yhteydessä naiseuteen. Kehittämisehdotuksina koulutuksen osalta ovat johtamiseen liittyvän teoriaopetuksen lisääminen ja uranohjauksen painottaminen koko opiskelun aikana. Opiskelijoiden itsearviointitaitojen systemaattinen ohjaaminen lisäisi opiskelijoiden ammatillisten valmiuksien tunnistamista ja madaltaisi kynnystä siirtymiseen keittiön vastuu- tai päällikkötehtäviin. Jatkotutkimusehdotuksena nousi esille tarve haastatella myös keittiön johtotehtävissä toimivia miehiä ja tutkia heidän kokemuksiansa uralla etenemisestä. Olisi mielenkiintoista saada selville, onko vastaajien sukupuolella merkitystä, tunnistavatko eri sukupuolet samanlaisia haasteita uralla etenemisessä