Suomalaisten sanomalehtien näkemys ilmastonmuutoksen ja talouden vaikutuksesta toisiinsa

Tarkastelen opinnäytetyössäni sitä, miten sanomalehdissä käsitellään ilmastonmuutoksen ja talouden välistä yhteyttä ja millaiset toimitukselliset käytännöt käsittelyyn vaikuttavat. Tarkastelen Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä ja Keskisuomalaisessa ilmestyneitä juttuja. Tavoitteenani on, että työni auttaisi aiheesta kirjoittavia toimittajia itsereflektiossa. Ilmastonmuutosta ja taloutta käsitellään hyvin usein mediassa samanaikaisesti. Ilmiöiden välinen suhde mahdollistaa lukemattomasti erilaisia lähestymistapoja. Siksi sen käsittelemiseen liittyy paljon journalistisia valintoja ja siksi sen tutkiminen on olennaista. Tutkin aihettani kahdelta eri viikolta kerätyllä aineistolla, joka koostuu 58 jutusta. Sovellan aineiston tutkimiseen sisällönanalyysin keinoja tunnistaakseni siitä elementtejä, ja vertailen niitä määrällisen esiintymisen valossa. Selvitän aluksi, kumman ilmiöistä esitetään yleisemmin vaikuttavan kumpaan ja minkälaisten mekanismien välityksellä. Aineistoni jutuissa käsitellään huomattavasti useammin taloudellisen toiminnan vaikutusta ilmastonmuutokseen kuin ilmastonmuutoksen tai sen torjunnan vaikutusta talouteen. Vaikutuksen esitetään useimmiten tapahtuvan julkisen vallan, liiketalouden tai kulutuksen kautta. Julkisen vallan yleisyys yhteysmekanismina mukailee aiempia tutkimuksia, joissa on havaittu politiikan olevan yleisin viitekehys ilmastonmuutoksen käsittelemiselle. Aineiston silmiinpistävin ja määrällisesti hallitsevin piirre on sen ratkaisukeskeisyys. Suurin osa aineiston jutuista esittää ilmastonmuutoksen torjunnan ja taloudellisten intressien olevan muokattavissa yhteneväisiksi muun muassa julkisen vallan tekemän sääntelyn, liiketoimijoiden oma-aloitteisten päästövähennysten ja tiettyjen kulutusvalintojen kautta. Ilmastonmuutoksen torjunta esitetään useassa jutussa myös taloudellisena mahdollisuutena. Havainnoissani on yhtäläisyyksiä viimeaikaisiin tutkimustuloksiin, joissa ympäristöarvoihin vetoamisen on havaittu yleistyneen ilmastouutisoinnissa, kun taloudellisiin arvoihin vetoaminen on samalla vähentynyt. Aineistossani toiset arvot eivät tosin niinkään ole syrjäyttäneet toisia, vaan aineiston jutut uskovat, etteivät ympäristö- ja talousarvot ole vastakkaisia. Uskoa perustellaan keskittymällä ratkaisuihin. Ratkaisukeskeisyys on aineiston elementeistä ilmastotieteen suhteen epävarmimmalla pohjalla, joten sen tarkastelu journalismin tekemisen käytäntöjen näkökulmasta on erityisen kiinnostavaa. Näen ilmiön taustalla sekä toimituksissa vallitsevia ihanteita että kiireiset olosuhteet, jotka johtavat kritiikittömään lähteiden käyttöön ja yksipuoliseen ja kapeaan ilmastonmuutoksen ja talouden käsittelyyn. Ratkaisukeskeisyys saattaa heikentää muiden journalististen ihanteiden toteutumista, joten asiaan on syytä perehtyä jatkotutkimuksilla