Kaltoinkohdeltujen suomalaisten alakouluikäisten lasten ja heidän perheidensä tarpeet

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kaltoinkohdeltujen suomalaisten alakouluikäisten lasten ja heidän perheidensä tarpeita. Tehtävänä oli selvittää, millaisia tarpeita kaltoinkohdelluilla suomalaisilla alakouluikäisillä lapsilla ja heidän perheillään on. Työn tavoitteena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tulosten avulla lisätä sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden ymmärrystä kaltoinkohdeltujen suomalaisten alakouluikäisten lasten ja heidän perheidensä tarpeista. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin useista eri hakukannoista ennalta päätettyjen hakusanojen avulla sekä manuaalisesti tietokantahaun ulkopuolelta. Aineiston valinnassa käytettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä, joiden perusteella opinnäytetyöhön valittiin lopulta seitsemän tutkimusta. Valitut tutkimukset analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina nousivat esiin lapsen, vanhemman ja työntekijän avoimen ja luottamuksellisen hoitosuhteen merkitys sekä lähipiirin ja erityisesti ystävien lapselle tukea antava rooli kaltoinkohtelutilanteessa. Lisäksi perheen sisäiset haasteet lisäsivät ongelmia sekä riskiä lapsen kaltoinkohtelulle ja toisinaan vanhempien oli vaikea todentaa kaltoinkohtelua työntekijöille tai hakea apua. Joissain tapauksissa lapset myös kokivat kaltoinkohtelusta kertomisen haastavana. Johtopäätöksinä voidaan havaita, että lasten kaltoinkohtelua on tutkittu vähän tarpeiden näkökulmasta ja aiheesta on tehty niukasti tutkimuksia alakouluikäisistä lapsista. Jatkotutkimusehdotuksena onkin tutkia lisää kaltoinkohdeltujen lasten sekä heidän perheidensä tarpeita ja sitä, miten kaltoinkohdellulle lapselle ja hänen perheelleen voitaisiin tarjota konkreettista apua.This study aimed to gather information of maltreated Finnish primary school-aged children’s and their families’ needs. The aim of the study was to increase nurses’ and nursing students’ understanding about maltreated primary school-aged Finnish children and their families’ needs. The study was conducted with a qualitative approach. The data was collected from the several different databases by using pre-decided keywords, and manually outside the database search. Inclusion and exclusion criteria were used in the selection of the data and seven studies were selected for this study. The selected studies were analysed by using data-based content analysis. The results of this study showed that relatives and friends of the child played a supportive and protective role in the maltreatment situation. The results indicated that an open and confidential relationship of care between the child, parents and the employee made it possible to speak of the maltreatment. In addition, internal family challenges increased problems as well as the risk of child maltreatment and it was sometimes difficult for parents to verify maltreatment and seek help from employees. It was found that there has been little research on child maltreatment from the need perspective and on primary school-aged children. The future studies could focus to investigate the needs of maltreated children and their families