Itsetuhoisen potilaan kohtaaminen ensihoidossa - kirjallisuuskatsaus

Itsetuhoisuus ja itsemurhat ovat Suomessa yleisiä Euroopan keskiarvoon verrattuna. Ongelman yleisyyden vuoksi ja siksi, että ensihoitajat ovat yleensä potilaan ensimmäinen hoitokontakti, on tärkeää, että ensihoitajilla on hyvät lähtökohdat kyseisen potilasryhmän kohtaamiseen. Tällä hetkellä ensihoidon koulutus painottuu lähinnä kliiniseen hoitotyöhön, joten mielenterveyspotilaiden hoito saattaa jäädä taka-alalle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kirjallisuuskatsaus itsetuhoisen potilaan kohtaamisesta sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa ja tavoitteena oli lisätä ensihoitajien osaamista ja tietoisuutta kyseisen potilasryhmän kanssa vuorovaikuttamisesta. Opinnäytetyöhön käytetyt artikkelit kerättiin sähköisistä tietokannoista mukaanotto- ja poissulkukriteerien avulla. Aluksi artikkeleita löytyi 11, mutta tarkemman karsinnan jälkeen niitä jäi jäljelle kuusi. Tulosten perusteella ilmeni, että itsetuhoinen potilas tulee kohdata empaattisesti ja että ensihoitajan asenteella on suuri merkitys kohtaamisessa. Keskeistä on tilanteen rauhoittaminen sekä potilaan itsemurhariskin huolellinen kartoittaminen. Haasteita itsetuhoisen potilaan kohtaamiseen luovat ensihoitajien negatiiviset asenteet kyseistä potilasryhmää kohtaan, uhat ensihoitajien omalle turvallisuudelle, riittämätön koululutus aiheeseen sekä potilaiden hoitovastaisuus. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että ensihoitajille tarvitaan lisää koulutusta itsetuhoisen potilaan kohtaamiseen. Ensihoitajat kokivat myös olevansa kentällä todella yksin potilaan kanssa, joten yhteistyötä mielenterveyspalveluiden ja ensihoidon välillä tulisi kehittää.Self-destructive behavior and suicides are common in Finland compared to the European average. It is important that paramedics have good competence in interacting with suicidal patients, as the issue is so common, and they are often the first health care professionals that encounter the patient. Currently the education of paramedics is heavily focused on clinical skills, and the skills needed in caring for mental health patients can be overlooked. The purpose of this thesis was to do a literature review on the topic of interaction with self-destructive patients in a prehospital emergency care setting. The goal was to increase the competence of paramedics in interactions with self-destructive patients. The articles used in the review were gathered from online databases and chosen according to the criteria for inclusion and exclusion. Initially 11 articles were found, but after further examination, six remained. According to the research, a suicidal patient should be interacted with in an empathetic and understanding way. It is essential to calm the situation and to do a thorough assessment of the patient's suicide risk. The paramedic's attitudes and preconceptions play a significant role in how they can maneuver the situation. Notable challenges in interacting with a suicidal patient are the paramedics' negative attitudes towards the patients, threats to the paramedics' safety, inadequate education on the subject and the patients' unwillingness to co-operate. It can be concluded that there is a need for additional education of paramedics on the subject and for developing closer co-operation of the mental health services and paramedics