Kaksi äitiä - yhteisen lapsen saaminen hedelmöityshoitojen avulla

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoutta ja selventää käytännön asioita koskien naisparien hedelmöityshoitoja. Työn tarkoituksena oli tuottaa sähköinen opas Essoten neuvolapalveluille naisparien hedelmöityshoidoista. Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena tutkimuksena. Toimeksiantajana toimii Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän (Essoten) neuvolapalvelut. Naisparien hedelmöityshoidot -oppaan sommittelu sekä kuvitus tehtiin yhteistyössä arkkitehtiopiskelija Linnea Rinnevuoren kanssa. Visuaalisen miellyttävyyden ja oppaan selkeyden vuoksi ammattilainen auttoi luomaan eloa ja lähestyttävyyttä työhön. Tutkimuksen teoreettisessa osassa on esitetty aikaisempaa tutkimustietoa hedelmöityshoidoista sekä eri hoitovaihtoehdoista Suomessa, naisparien yleisimmin käyttämistä hedelmöityshoidoista, hoitoihin hyväksymisen kriteereistä, hoitoprosessin kulusta sekä hedelmöityshoitolaista ja äitiyslaista. Opinnäytetyön lopussa on pohdintaa naisparien hedelmöityshoidoista, eettisyydestä sekä oppaan luomisesta. Suomessa tasa-arvo naisten ja miesten välillä toteutuu EU-asettamien linjausten mukaisesti (Kansainväliset tasa-arvosopimukset 2021). Lapsen hankkiminen hedelmöityshoitojen avulla ei ole kuitenkaan ollut yhdenvertaista heteroparien ja naisparien välillä. Hedelmöityshoitoja on tehty julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa heteropareille jo vuodesta 1983. (Tiitinen ym. 1998). Naisparien on ollut 35 vuoden ajan mahdollista hakeutua hedelmöityshoitoihin vain yksityisellä sektorilla. Korvausperusteet yksityisen hoidon tukea koskien täyttyivät vasta heteroparien hakiessa korvausta, eikä sitä täten myönnetty naispareille ollenkaan. Kaksi vuotta sitten, maaliskuussa vuonna 2019, Helsingin hallinto-oikeus teki Suomessa ensimmäisenä päätöksen siitä, että naispareilta hedelmöityshoitojen kieltäminen julkisella puolella terveydenhuollossa on syrjivää. (HUS raportoi aloittavansa hedelmöityshoidot naispareille 2019.