Työnohjaus osana hoitohenkilökunnan työhyvinvointia mielenterveyskuntoutujien asumisyksikössä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikön hoitohenkilökunnan omaa jaksamista ja työhyvinvointia. Tavoitteena tutkimuksessa oli kehittää työhyvinvointia tukevaa työnohjausta kohti henkilökunnan parempaa työhyvinvointia ja saada ymmärrystä muista siihen vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimuk sessamme kartoitettiin hoitohenkilöstön tämänhetkisiä kokemuksia ja odotuksia työnohjauk sesta kyselylomakkeen avulla. Huomiomme pääkohteena oli, vastaako järjestetty työnohjaus työntekijöiden tarpeita ja pitävätkö hoitotyöntekijät työnohjausta hyödyllisenä. Opinnäytetyö raporttimme koostuu teoria- ja tutkimusosioista. Teoriaosuudessa painottuu työnohjauksen vai heet ja sen eri muodot, sekä työhyvinvointi hoitotyön näkökulmasta. Työ suoritettiin tutustu malla työhyvinvointiin ja työnohjaukseen liittyvään teoriaan. Tämän jälkeen aloimme työstä mään kyselylomaketta saadun teoriatiedon pohjalta. Kun kysely oli suoritettu ja vastaamisaika umpeutunut, opinnäytetyöntekijät analysoivat tutkimustulokset. Näistä tehtiin johtopäätöksiä ja päätelmiä, sekä pohdittiin mahdollisia kehittämisehdotuksia jatkoon. Kyselyyn vastasi 75 % kohderyhmäläisistä. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kohderyhmäläiset viihtyvät pääsääntöisesti työpaikalla. Esimies tukee työntekijöitä, työntekijät kokevat itsensä arvostetuiksi työpaikalla sekä vastaajat pystyvät esiintymään omana itsenään. Enemmistö kohderyhmäläisistä piti työnohjausta tarpeellisena sekä kokivat, että sitä on riittä västi tarjolla. Kysely antaa tietoa työyhteisön tämänhetkisestä hyvinvoinnista sekä työyhteisön suhtautumi sesta työnohjaukseen. Tutkijat kiinnittivät erityistä huomiota hoitohenkilökunnan mielipiteiden jakaumaan. Tutkijoille heräsi jatkotutkimusehdotuksia. Onko ryhmätyönohjaus sopiva muoto kohderyhmälle, sekä mistä johtuu, ettei työnohjaukseen aina osallistuta, kun sitä on saatavilla. Organisaatiossa olisi myös hyvä miettiä pitäisikö työnohjausta olla kuitenkin enemmän saata villa, kuin mitä tällä hetkellä on. Työntekijöiden omaan jaksamiseen liittyen, mielipiteet ja asen teet ovat yksilöllisiä ja niihin vaikuttaa mm. työhyvinvointi sekä omaan elämään liittyvät tekijät. Lähes puolet työntekijöistä kokivat stressiä, joten organisaatiossa voisi pohtia mahdollisia teki jöitä, millä voitaisiin lievittää työstä johtuvaa stressiä