Perheiden kokemuksia ADHD-tutkimuksista ja diagnosoinnista

Tämän Opinnäytetyön taustalla olivat omakohtaiset kokemukset sekä sosiaalisen median keskusteluiden seuraaminen ADHD-tutkimuksista sekä diagnosoinnista. Työn tavoite oli selvittää perheiden kokemuksia ADHD-tutkimuksiin pääsyn sekä diagnosoinnin osalta, sekä perheiden tilannetta ennen ja jälkeen tutkimusten ja perheiden toiveita tutkimuksiin pääsyn osalta. Teoreettinen viitekehys on peräisin kirjallisista ja elektronisista lähteistä. Aiempi tutkimustieto on peräisin elektronisista lähteistä, lähdekritiikki huomioiden. Tutkimus eteni suunnitellusti aikataulussa. Kysely oli auki kaksi viikkoa, vastauksia tuli paljon ja niiden käsittelyssä ja raportoinnissa oli paljon työtä. Opinnäytetyö toteutettiin sekä määrällisenä, että laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kyselyä, jonka toteutusvälineenä oli Webropol-ohjelma. Kysely sisälsi monivalintakysymyksiä sekä kaksi avointa kysymystä. Kyselylomakkeessa oli myös monimuotoisia kysymyksiä, mikä tarkoittaa sitä, että mikäli valmiiksi annetuista vaihtoehdoista ei löytynyt oikeaa, pystyi vaihtoehdoksi valitsemaan myös ”muu, mikä?” Tekstikenttään sai lisäksi kirjoittaa puuttuvan vastauksen. Näin varmistettiin, että kaikki vastausvaihtoehdot olivat saatavilla. Tutkimuksen tulokset yllättivät hieman. Omien havaintojen ja kokemuksen mukaan tutkimuksiin pääsy ja diagnoosin saaminen koetaan haastavaksi. Kyselyn vastaukset osoittivat kuitenkin, että tutkimuksiin oli päästy useimmin alle puolessa vuodessa ja lähes puolet vastaajista oli kokenut diagnoosin saamisen helpoksi. Vastaajat olisivat kuitenkin toivoneet enemmän konkreettista apua sekä enemmän apua ammattilaisilta, myös hoitopolun toivottiin olevan selkeämpi. Vastaajien kokemus oli, ettei heidän huoltaan otettu vakavasti eikä heitä kuunneltu. Lapsen ja perheen tilanteen oli koettu kuitenkin parantuneen diagnoosin saamisen jälkeen. Tutkimus oli mielenkiintoinen ja tärkeä ja se antoi mielestäni tilaajalle ajankohtaista tietoa perheiden kokemuksista ADHD-tutkimusten ja diagnoosin saamisen suhteen. Oma kokemus ja omat päätelmät keskusteluiden perusteella kertoivat pelkän negatiivisen puolen, mutta tämä tutkimus osoitti, että tutkimuksiin pääsy ja diagnoosin saaminen oli koettu myös helpoksi. Asiasanat: ADHD, diagnoosi, tutkimus, hoitopolkuThis thesis was motivated by firsthand experiences as well as following social media discussions about ADHD studies as well as diagnosis. The goal of the work was to establish families' experiences regarding access and diagnosis of ADHD studies, as well as the situation of families before and after examinations and familie’s wishes with regard to access studies. The theoretical frame of reference is derived from written and electronic sources. Previous research data comes from electronic sources, considering source criticism. The investigation proceeded as planned on schedule. The poll was open for two weeks, there were a lot of answers and there were a lot of work in processing and reporting them. The thesis was carried out as both quantitative and qualitative research. A survey was used as a method for the thesis, with the Webropol-programme as a means of implementation. The poll included multiple choice questions as well as two open questions. There were also a variety of questions in the questionnaire, which means that if the pre-given options were not found, you could also choose “other, which?” In addition, the missing answer was allowed to be written in the textfield. This ensured that all response options were available. The results of the study surprised a little. According to your own observations and experience, access to examinations and getting a diagnosis is perceived as challenging. However, survey responses showed that surveys had been most frequently reached in less than six months and nearly half of respondents had felt it easy to get a diagnosis. However, respondents would have hoped for more concrete help as well as more help from professionals, the treatment path was also hoped to be clearer. The respondents' experience was that their concerns were not taken seriously and they were not listened to. However, the situation for the child and family had been perceived to have improved since the diagnosis was received. The study was interesting and important and I think it provided the subscriber with timely information about families' experiences in terms of ADHD studies and getting a diagnosis. My own experience and my own conclusions based on the discussions expressed a mere negative side, but this study showed that access to studies and getting a diagnosis had also been perceived as easy. Keywords: ADHD, diagnosis, research, treatment pat