Ruudun takaa : ikääntyneiden näkökulma etäyhteyden kautta toteutetuista ryhmätuokioista

Tämän kvalitatiivisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä ikääntyneiden mielipiteitä ja kokemuksia etäyhteyden kautta toteutetuista ryhmämuotoisista tuokioista. Kohderyhmänä oli ikääntyneiden päivätoiminnan asiakkaat, jotka Covid-19-viruksen aiheuttaman poikkeuksellisen ajan aikana, jolloin päivätoiminnat olivat suljettuina, osallistuivat etäryhmiin. Helsingin kaupungilla kehitetään etäpalveluja, joista ikääntyneiden etäpäivätoiminta on yksi kehitettävä osa-alue. Kerättyä ikääntyneiden näkökulmaa etäryhmistä hyödynnetään tässä kehittämistyössä. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä oli tutkimukset yksinäisyydestä sekä osallisuudesta ikääntyneiden näkökulmasta sisältäen myös digisyrjäytymisen ja geronteknologian. Aineisto kerättiin etäyhteyden kautta järjestetyissä asiakasraadeissa, joissa selvitettiin ryhmähaastattelun keinoin, millaisia kokemuksia ikääntyneiden päivätoiminnan asiakkailla on etäyhteyden kautta toteutetuista ryhmätuokioista ja mitä kehitettävää heillä on. Asiakasraadeissa työskentelyn tukena käytettiin KJ-menetelmää, jonka avulla aihetta ideoitiin, ryhmiteltiin ja teemoiteltiin, lopuksi muodostettiin kuvaus ilmiöstä. Etäpalveluja kehittävä työryhmä sai asiakasraatien tuotoksen työskentelynsä tueksi. Opinnäytetyön prosessi jatkui analysoimalla asiakasraadeissa tallennetut ja litteroidut ryhmähaastattelut käyttäen temaattista analyysia. Keskeisiä tuloksia oli, että ikääntyneiden päivätoiminnan asiakkaiden arki näyttäytyi Koronapandemiasta johtuneen päivätoiminnan sulun aikana yhä yksinäisemmältä. Yksinäisyyttä aiheutti se, että elämä oli entistä eristetympää, sosiaaliset suhteet rajoittuivat kotihoidon käynteihin. Yksinäisyyden seurauksena niin fyysisessä kuin kognitiivisessa toimintakyvyssä havaittiin laskua. Selviytymiskeinoina oli oma harrastuneisuus sekä mukautumiskyvykkyys. Etäyhteyden kautta toteutetut ryhmätuokiot koettiin yksinäisyyttä lieventävinä kuin myös lähellä asuvien omaisten huolenpito. Myös kotihoidon asiakkuuden koettiin lieventäneen yksinäisyyttä. Etäryhmät koettiin piristävinä, tuovan vaihtelua päivään. Etäryhmät mahdollistivat fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn ylläpidon. Ne vahvistivat osallisuuden kokemusta, lisäsivät turvallisuuden tunnetta sekä joissain tapauksissa tukivat ikääntyneen suosimaa identiteettiä. Haastateltavilta tiedusteltiin myös mielipidettä siitä, että voisiko etäyhteyden kautta toteutettu ryhmämuotoinen toiminta korvata läsnä olevan toiminnan. Mielipide oli yhdenmukainen. Ikääntyneiden päivätoiminnan asiakkaiden mielestä läsnä oleva toiminta menee aina etäyhteyden kautta toteutetun toiminnan edelle. Iäkkäät päivätoiminnan asiakkaat kokevat teknologiavälitteisen toiminnan vielä vieraaksi, vaikkakin se on ollut oiva korvaava elementti läsnä olevalle päivätoiminnalle poikkeusajan aiheuttaman eristyksen aikana. Jatkossa ikääntyneiden näkökulmaa tulisi hyödyntää entistä enemmän kehitettäessä ikääntyneiden palveluja. Ikääntyneiden ihmisten potentiaali jää liian helposti heidän alentuneen toimintakykynsä varjoon. Arvokkaaseen vanhenemiseen liittyy myös se, että ikääntyneitä kuullaan ja että he pääsevät osallisiksi kehittämiseen ja kehitykseen.The purpose of this Master’s thesis was to gather the perspective of the elderly about remotely conducted group activities for elderly people. Target group of this qualitative thesis were those clients of the day activity centres for old people, who had attended remote groups during the time of closure of day activity centres. Day activity centres were closed for over a year during the years 2020–2021 because of the exceptional period caused by Covid -19 virus. The City of Helsinki is undergoing remote services development work. Remote day activities for the elderly are one of the development a sub - areas. The gathered perspective of the elderly about remote groups will be utilized in the development work. Data was collected in remotely arranged client panels. Panels were organized in each of four service areas of Social and Health Care of the City of Helsinki. Participants were asked by means of a group interview what kind of experiences they have about remotely arranged group activities. Also, they were asked to share their development ideas. For the support of work, in order to define a common concept, the KJ method was used. The KJ method has four steps, and it is based on exploring the facts related to the phenomenon and of how to describe it. The output of the client panels was submitted to the committee that develops remote services. The process of this study continued with the analysise of the transcribed interviews. Thematic analysis was performed. Following themes were determined: description of loneliness and experiences with remote group activity, coping with loneliness, factors alleviating loneliness, maintenance of physical and cognitive skills and social inclusion reinforcements. The study results indicate that clients of the elderly’s day activity centres and their daily life became even lonelier during the time of closure of day activity centres. Loneliness was caused by isolated life; social relations were limited to home care visits. As a result of loneliness declines were observed in physical as well as cognitive functions. Old people were coping with loneliness by their solitary activities and resilience. However, remote day activities and nearby living relatives who took care of the elderly, alleviated loneliness, as well as being a client of home care. In addition, remote groups were experienced as stimulating, they brought variation to the day. Furthermore, remote groups supported maintenance of physical and cognitive functions and reinforced the experience of social inclusion. Also, they increased sense of security. In some cases, remote groups supported old people’s socially valued and preferred identity. Interviewees were asked their opinion about whether remote group activities could substitute in-presence activities. This opinion was consistent; activities carried out in presence are preferred to remote activities. In conclusion, the clients of the day activity centre for old people experience technology mediated activities as unfamiliar. Nevertheless, they were excellent replacements for in-presence activities during the time of closure of day activity centres during the exceptional perio