Hoitajien työergonomia ja sen vaikutukset toimintakykyyn : ergonomiaopas hoitajille tehostetussa palveluasumisessa

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda tehostetun palveluasumisen hoitohenkilökunnalle tietoa työergonomian vaikutuksista toimintakykyyn sekä antaa käytännön ohjeita ergonomian parantamiseksi erityisesti potilassiirtojen ja liikkumisessa avustamisen osalta. Opinnäytetyössä käsitellään toimintakyvyn osa-alueita, työkykyä, ergonomian eri ulottuvuuksia, ergonomian vaikutuksia toimintakykyyn, erilaisia apuvälineitä sekä käytännön asioita ergonomiasta. Teoriaosuus perustuu kirjallisuuslähteisiin ja tehostetun palveluasumisen hoitajille tehtyyn lomakehaastatteluun. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi ergonomiaopas tehostetun palveluasumisen hoitohenkilökunnalle. Toimintakyvyn osa-alueet vaikuttavat vahvasti toisiinsa ja luovat työkyvylle pohjan. Ikääntyessä toimintakyky heikkenee väistämättä. Suomessa ikärakenne on muuttumassa vielä niin, että koko ajan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa. Tämä tarkoittaa lisää myös tehostetun palveluasumisen potilaita. Ergonomia on yksi työhyvinvointiin vahvasti vaikuttavista asioista. Tehostetussa palveluasumisessa tärkeitä asioita ovat erityisesti turvallinen potilaiden avustaminen, työn tauotus, riittävä henkilökuntamäärä sekä työympäristön suunnittelu ja apuvälineet. Näyttäisi siltä, että usein etenkin vanhemmissa rakennuksissa tilaa toimia ergonomisesti apuvälineiden kanssa on liian vähän. Tulokset antavat viitteitä siihen, että henkilöstöpulalla on selkeä vaikutus kiireeseen ja sitä kautta ergonomisen työtavan toteuttamiseen. Usein esimerkiksi hoitajille yleisen selkäkivun taustalla on työhön liittyvä liiallinen kuormitus. Työergonomia vaikuttaa tätä kautta tehokkuuteen ja työkykyyn. Nykyisin liikkumisessa avustamisessa pyritään nostoja enemmän esimerkiksi liu’uttamaan ja siirtämään potilasta, potilaan omia voimavaroja aktivoivasti hyödyntäen. Avustamisessa korostuu oman kehon hallinta liikkeissä ja oman kehon hallinnan kautta potilaan normaalien liikemallien ymmärtäminen. Fysioterapeutin rooli ergonomia-asioissa on tärkeä. Haastattelutuloksista päätellen ainakaan haastatelluilla ei ergonomiakoulutuksia juurikaan ole. Jatkotutkimuksia olisi hyvä tehdä siitä, kuinka fysioterapeuttien ergonomiakoulutusten lisääminen hoitajille vaikuttaisi ergonomian toteutumiseen.The aim of this study was to provide health personnel working at intensified assisted living facility with information on the effects of ergonomics on nurses’ ability to function. Another aim was to give practical advice on how to support better ergonomics especially when helping the patients to move. This thesis is based on literature sources and a structured interview was conducted with a few nurses. The final product of this practice-based thesis is an ergonomics guide for health personnel at intensified assisted living facility. Ability to function creates the basis for the ability to work. Nowadays there are more elderly patients because the age distribution in Finland is changing. The work environment in intensified assisted living facilities is therefore also changing. Safe way of helping the patients to move, breaks at work and the number of staff on shift are all important factors. Planning the work environment carefully and using assistive devices should be encouraged, to lower the strain on nurses. Back pain is very common among nurses and can be a sign of the workload being too burdensome. Nowadays helping the patients to move is recommended to be done, for example, by sliding rather than lifting. Also, using body control and the patients’ remaining resources as much as possible is very important. The role of physiotherapists on ergonomics is important. Based on the results of the structured interview there is a lack of ergonomics training for nurses. A potential further study could focus on providing training on ergonomics to nurses, and examining its outcomes