Hiljaisen tiedon vaikutus työelämän laatuun

Opinnäytetyössä tarkasteltiin organisaation hiljaisen tiedon merkitystä työelämän laatuun, työhyvinvointiin ja työstä motivoitumiseen. Työssä etsittiin keinoja hiljaisen tiedon sanoittamiseen ja sen merkityksen ymmärtämiseen sekä vaikutukseen työn tuottavuuden kannalta. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin motivaation yhteyttä hiljaisen tiedon mittaamisessa käytettävään työelämän laadun indeksiin (QWL, Quality of Working Life). Työssä käsiteltiin myös eri kompetenssitekijöiden vaikutusta organisaatiokulttuuriin sekä miten työhyvinvointi ja työn merkityksellisyyden kokeminen vaikuttavat hiljaisen tiedon jakamiseen. Hiljaisen tiedon potentiaalia laskettiin henkilöstötuottavuutta mittaavalla laskentamenetelmällä, joka huomioi työelämän laadun tuotannollisena osatekijänä. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta, jonka keskeisin tutkimusmenetelmä oli henkilöstökysely. Työssä oli myös yksiköiden esimiesten haastatteluja, joten niiltä osin opinnäytetyötä voidaan luonnehtia myös kvalitatiiviseksi eli laadulliseksi tutkimukseksi. Keskeisimpinä tuloksina nähdään, että mitä tärkeämpi merkitys ihmisen tekemällä työllä on organisaatiolle, sitä merkityksellisemmäksi sosiaalinen osajärjestelmä nousee. Tällä viitataan organisaatiokulttuurin kehittämiseen. Voidaan nähdä, että organisaatiokulttuuri vahvistuu, kun keskitytään onnistumisen johtamiseen, kannustavaan ja kehittävään palautteeseen sekä arvostuksen kehittämiseen. Yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyy, kun toisilta oppimista, osaamisen jakamista ja oppimisen kynnystä madalletaan ja laajennetaan kaikkien perustehtäväksi vuorovaikutuskeinojen kehittämisen kautta. Työn merkityksen kokeminen voi parantua myönteisen kokemusilmapiirin kehittämisen kautta. Työn tuottavuus paranee sisäisillä investoinneilla, jotka ovat jo olemassa olevia resursseja organisaatiossa