Fyysiseen aktiivisuuteen kannustava ympäristö 3-6-vuotiaan lapsen motoristen perustaitojen kehityksen tukena

Lasten aktiivisuuden määrä ja motoristen perustaitojen taitotaso ovat olleet useiden tutkimusten aiheena etenkin viimeisen vuosikymmenen ajan. Ympäristön roolia lapsen motorisessa kehityksessä on tutkittu lapsen pääasiallisten toimintaympäristöjen, eli koti-, varhaiskasvatus- ja vapaa-ajan ympäristöjen osalta. Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä vanhempien ja lapsen kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden tietoa fyysiseen aktiivisuuteen kannustavan ympäristön merkityksestä 3–6-vuotiaan lapsen motoristen perustaitojen kehitykseen. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan lapsen koti-, varhaiskasvatus- ja vapaa-ajan ympäristön vaikutuksia lapsen motorisiin perustaitoihin. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistonkeruussa käytettiin seuraavia tietokantoja: Pubmed, Cochrane Library, Proquest, Elsevier Science Direct sekä Cinahl Ebsco. Lisäksi manuaalisella haulla valittiin kaksi tutkimusta. Kirjallisuuskatsauksen tarkastelun kohteeksi valikoitui eri toimintaympäristöjä (koti, päiväkoti, vapaa-ajan toimintaympäristöt) koskevia tutkimuksia ennalta määrättyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella. Kirjallisuuskatsaus koostettiin yhteensä kuudesta hakukriteerejä vastaavasta tutkimuksesta. Kirjallisuuskatsaus analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Keskeisimmät tulokset osoittivat, että lapsen fyysisellä ympäristöllä, kuten asuinympäristöllä ja ympäristön virikkeellisyydellä on yhteys lapsen motoristen perustaitojen taitotasoon sekä päiväkoti- että kotiympäristössä. Maaseudulla asuvat lapset olivat pääosin motorisesti taitavimpia kuin kaupungissa asuvat lapset, ja lisäksi virikkeellisyys leikkivälineiden myötä sekä pihojen suuri koko olivat yhteydessä lasten aktiivisuuteen ja motoristen taitojen parempaan osaamistasoon. Järjestettyyn liikuntaan osallistuminen lisäsi joillain lapsilla välineenkäsittelytaitojen osaamista. Ruutuajan roolista lapsen aktiivisuudessa oli ristiriitaista näyttöä, mutta joiltain osin motoristen taitojen hallinta voitiin yhdistää vähempään istumisaikaan. Jatkotutkimus olisi aiheellista, sillä fyysisen ympäristön määritelmä on itsessään haastava, koska siihen vaikuttavat tekijät on haastava määritellä tarkkarajaisesti. Vanhempien rooli sekä perheen toimeentulon vaikutus motorisiin perustaitoihin olisi myös mielenkiintoista selvittää. Harrastustoiminnan osalta heräsi kiinnostus niiden tarkempaan erittelyyn ja eri lajien vaikutuksiin motoristen taitojen kehityksen kannalta