After Ikea-effect - Making as a tool for co-creating irreplaceable products

The fast pace of contemporary life has driven consumers to seek experiences and meaning by actively engaging in the co-creation of their own possessions. Self-made products are often considered precious for their symbolic character, narrative, or emotions that they might be associated with. While the effort invested in the making process may foster the emotional connection with the purchased product, the users increased responsibility in the making process brings out new challenges to meet. This thesis investigates the formation of an emotional product attachment and the factors leading to a meaningful and lasting person-product relationship in collaboration with the user. To explore and further understand this relationship, the thesis relies on the phenomenon of the IKEA-effect and focus on the processes where the user has an extensive role in making. Moreover, this study explores the effects of user participation in different stages of a product design process. This research is conducted as an empirical study and the data collection began with an online survey, concentrating on the growing role of the user in creating products. The purpose of the survey was to uncover the factors and events that lead to the abandonment of an extensive making process. For expanding the quantitative survey data, eight respondents received a design probe toolkit for making a product while documenting observations throughout the process. Lastly, these participants used an online customization tool for designing a product, similar to the outcome of the probe toolkit. The collaborative probe task was completed with interviews about the connection of the events of the making process and the qualities of the formed person-product relationship. The results of the design probe toolkit propose a thorough conception of the slow making process and together with the self-customized products enable a speculative juxtaposition of self-crafted and -designed products. Furthermore, the results suggest that extensive making processes often lead to unfinished creations. However, a successful completion is found to build a strong foundation for a lasting person-product relationship, to foster the feeling of competence and to increase motivation for maintaining and repairing a product if it breaks. Engaging in a long making process leads to a higher familiarity and appreciation for the material and by shaping these time-consuming making processes, designers can facilitate the co-creation of lasting person-product relationships.Arjen tahdin jatkuva kiihtyminen on innoittanut kuluttajia siirtymään kohti hitaampaa, kokemuksia ja merkityksellisyyttä painottavaa kuluttajakäyttäytymistä. Käyttäjän rooli tuotemuotoiluprosessissa kasvaa, ja sosiaaliset muutokset kuten kokemusyhteiskuntaan siirtyminen, ilmenevät kuluttajien lisääntyvässä valmiudessa nähdä vaivaa kulutustuotteidensa eteen. Itsevalmistettuja tuotteita arvostetaan niiden symbolisen luonteen ja valmistusprosessiin liittyvien tarinoiden ja muistojen myötä. Vaikka osallistuminen tuotemuotoiluprojektin valmistusvaiheeseen voi edesauttaa kuluttajan ja tuotteen välisen tunnesiteen muodostumista, saattaa vastuullisten valmistusprosessien myötä ilmetä uudenlaisia haasteita. Osallistavia suunnittelumenetelmiä hyödyntäen, tämä opinnäytetyö tutkii määritteleviä tekijöitä ja reunaehtoja kuluttajan ja tuotteen välisen tunnesiteen taustalla. Tutkimus perustuu olemassa olevaan tietoon Ikea-efektistä ja keskittyy muotoiluprosesseihin, joissa käyttäjällä on merkittävä rooli tuotteen valmistuksessa. Opinnäytetyössä tarkastellaan käyttäjän osallistumisen vaikutusta syntyneeseen tunnesiteeseen tuotesuunnitteluprosessin eri vaiheissa. Työn empiirinen tutkimusosa ja datankeruu alkoi verkkokyselyllä, keskittyen käyttäjän kasvavaan rooliin tuotteiden valmistusprosessissa. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa keskeisiä syitä pitkäkestoisen ja työlään käsityöprojektin keskeyttämiselle. Kyselystä kerättyä tutkimustietoa pyrittiin täydentämään muotoiluluotaimien avulla, joita osallistujat käyttivät apunaan käsintehdyn tuotteen valmistuksessa. Käsityön valmistuttua osallistujat suunnittelivat kyseistä tuotetta vastaavan tuotteen kustomointityökalun avulla. Tutkimuksen viimeinen vaihe toteutettiin haastattelemalla osallistujia sekä valmistus- että suunnitteluprosessiin osallistumisen merkityksestä käyttäjän ja tuotteen välisen tunnesiteen kehittymiselle. Työn tulokset osoittavat, että vaikka työläät käsityöprojektit jäävät usein keskeneräisiksi, luo valmiiksi saatettu projekti vahvan pohjan käyttäjän ja tuotteen väliselle suhteelle, mahdollisesti edistäen tuotteen pitkäikäisyyttä. Positiiviseksi koettu valmistusprosessi voi motivoida käyttäjää pitämään tuotteesta parempaa huolta, ja korjaamaan tämän sen rikkoutuessa. Työn tulokset viittaavat myös pitkäkestoiseen valmistusprosessiin osallistumisen johtavan korkeampaan arvostukseen työstettyä materiaalia kohtaan. Tutkimustulosten mukaan muotoilijan on mahdollista myötävaikuttaa tuotteen käyttöikään osallistavan suunnittelun keinoin