Developing Media Literacy Geragogy for Older People through Design-based Research

The main aim of the present dissertation is to extend the understanding of media literacy pedagogy theoretically and conceptually to better include older people’s media literacy. As a result, and its main contribution, this study introduces the new concept of media literacy geragogy. At the same time, the another aim of this study is to further develop the contents and practices of teacher education to better respond to the need to add media literacy themes, especially from the perspective of older people. Because of these goals, the main research problem of this study is as follows: What kind of media literacy geragogy supports older people’s media literacy? The research problem is sought to be answered through three qualitative sub-studies, for which a number of research questions were set. To meet the theoretical and practical goals, the design-based research (DBR) method was used in the present study. This research is also a deductive study guided by the traditionally understood notion of media literacy, divided into three dimensions of use, understanding, and creation. In addition, the topic is approached through geragogy and the concept of “older people”. Through the used methods and theories, it is thus possible to answer the set research questions posed in the sub-studies and the main research problem as well as develop practice and theory. The research data mainly consist of qualitative data, which are supported by a small body of quantitative data collected during the second sub-study. At the beginning of the research process, the first sub-study examined previous research literature in the field through a systematic literature review. The literature review included a total of 40 international empirical studies that reported media literacy interventions for older people between the years 2005 and 2019. The literature review specifically explored how media literacy could be promoted among older people. In the second sub-study, research data were collected from 16 older people and 15 professionals working with them during four participatory creative workshops in Rovaniemi and Helsinki. In the third sub-study, data were collected not only from older people (n = 4) and professionals (n = 11) but also from 22 students of teachers’ pedagogical studies at the University of Lapland. Sub-studies II and III focused on finding out, in particular, how media literacy interventions for older people could be implemented in the opinion of the participants. The literature for the first sub-study was retrieved from international online databases. The data of the second sub-study were collected through a case exercise from older people and professionals and a questionnaire conducted exclusively for the older people taking part in participatory creative workshops. In the last sub-study, data were collected from teacher students during the designed and piloted course on the basis of a written assignment on older people’s media literacy intervention and a presentation based on the assignment. Based on the presentations, older people and professionals provided written and oral feedback at an evaluation workshop held at the end of the course. The qualitative data in sub-studies I–III were analyzed by content analysis method. During the research process and as a result of the present dissertation, a total of eight design principles to foster older people’s media literacy and a new “Older People, Media Education, and Facilitation of Learning” course for the teachers’ pedagogical studies were developed. The results suggest that media literacy geragogy in older people is a broad and multidimensional issue and that it needs to 1) be based on the older people’s own needs, 2) approach media literacy holistically, 3) use various pedagogical approaches, 4) utilize warm and socially skilled instructor(s), 5) support cognitive skills, 6) support empowerment, 7) be systematic and continuous, and 8) increase cross-sectoral cooperation. The outcomes of the present study are particularly useful for those who design and implement older people’s media literacy. The results can also benefit anyone interested in the topic who wants to broaden their understanding of media literacy, especially from the perspective of older people. The present study thus provides a good foundation for media literacy geragogy; however, more practical implementation and research is needed in the future. The present study also opens up a debate on the development of teacher education, in particular with regard to older people and their media literacy.Tämän väitöskirjan ensisijaisena tavoitteena on laajentaa teoreettista ja käsitteellistä ymmärrystä medialukutaidon pedagogiikasta käsittämään paremmin ikäihmisten medialukutaidon näkökulman. Tutkimuksen tuloksena esitellään siten uusi käsite medialukutaidon geragogiikasta, joka on tämän tutkimuksen pääkontribuutio. Samalla tämän tutkimuksen toisena tavoitteena on kehittää opettajankoulutuksen sisältöjä ja käytänteitä vastaamaan paremmin tarpeeseen lisätä medialukutaidon teemoja erityisesti ikääntyneiden näkökulmasta. Tavoitteiden saavuttamiseksi väitöskirjan pääongelmaa: Millainen medialukutaidon geragogiikka tukee ikääntyneiden medialukutaitoa? lähestytään tässä tutkimuksessa yhteensä kolmen laadullisen osatutkimuksen avulla, joita varten asetettiin useita omia tutkimuskysymyksiä. Tässä tutkimuksessa käytetään design-perustaisen tutkimuksen (DBR) menetelmää ja tutkimus on deduktiivinen tutkimus, jota on ohjannut perinteinen käsitys medialukutaidon käsitteestä. Medialukutaito käsitetään tässä tutkimuksessa kolmen osa-alueen kautta, jotka ovat: käyttö, ymmärrys ja tuottaminen. Lisäksi aihetta lähestytään geragogiikan ja ”ikäihmisen” käsitteen kautta. Valittujen menetelmien ja teoreettisten viitekehysten avulla pystytään siten vastaaman asetettuihin tutkimuskysymyksiin sekä kehittämään teoriaa että käytäntöä tavoitteiden mukaisesti. Väitöskirjan tutkimusaineisto koostuu pääasiassa laadullisista aineistoista, poikkeuksena pieni määrällinen tutkimusaineisto, joka kerättiin osana toista osatutkimusta. Tutkimusprosessin alussa, ensimmäisessä osatutkimuksessa perehdyttiin aiempaan kansainväliseen empiiriseen tutkimukseen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Kirjallisuuskatsaus sisälsi yhteensä neljäkymmentä empiiristä tutkimusta, jotka raportoivat jostakin ikäihmisten medialukutaidon interventiosta vuosina 2005–2019. Kirjallisuuskatsauksessa keskityttiin selvittämään erityisesti sitä, miten ikäihmisten medialukutaitoa voitaisiin edistää. Toisessa osatutkimuksessa tutkimusaineisto kerättiin kuudeltatoista ikäihmiseltä ja viideltätoista heidän kanssaan työskentelevältä asiantuntijalta Rovaniemellä ja Helsingissä järjestetyissä osallistavissa työpajoissa luovin tavoin. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkimusaineistoa kerättiin ikäihmisten (n = 4) ja heidän kanssaan työskentelevien asiantuntijoiden (n = 11) lisäksi myös kahdeltakymmeneltäkahdelta Lapin yliopiston erillisten opettajan pedagogisten opintojen opiskelijalta. Osatutkimukset II ja III keskittyivät pääsääntöisesti selvittämään, miten ikäihmisten medialukutaidon interventioita voitaisiin toteuttaa osallistujien mielestä. Ensimmäisessä osatutkimuksessa aineistonkeruu toteutettiin verkossa olevien kansainvälisten tietokantojen avulla. Toisessa osatutkimuksessa tutkimusaineisto kerättiin ikäihmisille ja asiantuntijoille suunnatun case tehtävän ja pelkästään ikäihmisille toteutetun kyselyn avulla suunnittelutyöpajoissa. Viimeisessä osatutkimuksessa aineistonkeruu toteutettiin osana suunniteltua ja pilotoitua kurssia, minkä aikana opettajaopiskelijat tuottivat pienryhmissä kirjallisen tuotoksen ja sen pohjalta pidetyn esityksen ikäihmisten medialukutaidon interventioista. Esitysten pohjalta kerättiin suullista ja kirjallista palautetta ikäihmisiltä ja asiantuntijoilta kurssin lopuksi pidetyssä arviointityöpajassa. Kaikkien osatutkimusten laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimusprosessin myötä ja tämän väitöskirjan tuloksena syntyi yhteensä kahdeksan suunnitteluperiaatetta tukemaan ikäihmisten medialukutaitoja ja kehitettiin uusi ”Ikäihmisten mediakasvatus ja oppimisen ohjaus” kurssi Lapin yliopiston opettajan pedagogisiin opintoihin. Tulokset osoittavat, että medialukutaidon geragogiikka on laaja ja moniulotteinen asia, ja sen tulisi suunnitteluperiaatteiden perusteella: 1) perustua ikäihmisen omiin tarpeisiin, 2) lähestyä medialukutaitoa kokonaisvaltaisesti, 3) käyttää erilaisia pedagogisia lähestymistapoja, 4) hyödyntää pehmeitä ja sosiaalisia taitoja omaavia ohjaajia, 5) tukea kognitiivisia taitoja, 6) tukea voimaantumista, 7) tarjota systemaattista ja jatkuvaa tukea, ja 8) lisätä monialaista yhteistyötä. Tutkimustulokset tukevat ennen kaikkea ikäihmisten medialukutaidon koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavia tahoja. Tutkimuksesta voivat hyötyä myös muut aiheesta kiinnostuneet, sillä tämän tutkimuksen myötä voi laajentaa omaa käsitystä medialukutaidosta, erityisesti mitä se tarkoittaa varttuneemman sukupolven näkökulmasta. Siten tämä tutkimus tarjoaa hyvän pohjan medialukutaidon geragogiikalle, vaikka lisää käytännön toteutuksia ja tutkimusta tarvitaan myös tulevaisuudessa. Lisäksi tämä tutkimus avaa keskustelun opettajankoulutuksen kehittämisestä, erityisesti ikäihmisten ja heidän medialukutaidon näkökulmasta