Henkilösuuntautunut lähestymistapa yläkoululaisten ilmiöoppimiseen ja eri oppiaineisiin liittyviin odotuksiin ja arvostuksiin

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia odotuksia ja arvostuksia 7.-luokkalaisilla on ilmiöoppimista, matematiikkaa, fysiikkaa ja suomen kieltä kohtaan. Oppiaineiden arvostuksia eli kiinnostusarvoa, hyötyarvoa ja tärkeysarvoa on tutkittu paljon, mutta ilmiöoppiminen on uusi näkökulma tällä tutkimuskentällä, sillä se vakiintui suomalaisiin kouluihin vasta uusimman opetussuunnitelman myötä. Oppiaineisiin liittyvät odotukset, arvostukset, minäkäsitys ja kustannukset vaikuttavat koululaisten suoriutumiseen ja kouluun liittyvien valintojen tekemiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan odotusarvoteoriaa henkilösuuntautuneen tutkimuksen avulla. Tutkimus vastaa kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) Millaisia motivaatioprofiileja voidaan tunnistaa ilmiöoppimiseen, matematiikkaan, fysiikkaan ja suomen kieleen liittyen odotusten ja arvostusten mukaisesti? 2) Miten sukupuoli on jakautunut saaduissa profiiliryhmissä? 3) Eroavatko saadut profiiliryhmät kouluarvosanojen keskiarvojen suhteen? Menetelmät. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 1013 7.-luokkalaista Helsingistä. Ensimmäistä tutkimuskysymystä tarkasteltiin latentin profiilianalyysin avulla. Toista tutkimuskysymystä tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla ja kolmanteen vastattiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset. Profiilianalyysin avulla vastaajista tunnistettiin viisi eri profiiliryhmää: ilmiöorientoituneet (23%), motivoituneet hyvinvoivat (24%), heikosti motivoituneet (15%), motivoituneet kuormittuneet (16%) ja luonnontiedeorientoituneet (26%). Ilmiöorientoituneet olivat kiinnostuneempia ilmiöoppimisesta kuin muista oppiaineista, vaikka he pitivät myös perinteisiä oppiaineita tärkeinä. Motivoituneet hyvinvoivat olivat kiinnostuneita ja kokivat olevansa hyviä kaikissa oppiaineissa eikä opiskelu kuormittanut heitä. Heikosti motivoituneet eivät arvostaneet oppiaineita ja opiskelu koettiin kuormittavaksi ja haastavaksi. Motivoituneet kuormittuneet pitivät kaikkien aineiden opiskelua tärkeänä, mutta myös kustannukset olivat korkeita. Luonnontiedeorientoituneet olivat kiinnostuneita matematiikasta ja fysiikasta, mutta eivät ilmiöoppimisesta. Tulokset olivat samansuuntaisia aiemman tutkimuksen kanssa, mutta uutena ryhmänä tunnistettiin ilmiöorientoituneet. Tytöt olivat jakautuneet tasaisemmin kaikkiin profiiliryhmiin, mutta ilmiöorientoituneissa poikia oli prosentuaalisesti selvästi tyttöjä vähemmän kuin muissa ryhmissä. Arvosanojen keskiarvot erosivat tilastollisesti merkitsevästi heikosti motivoituneiden suhteen, joilla oli heikompi keskiarvo.Aims. The aim of the study is to find out what kind of expectancies and values 7 th graders hold in phenomenon-based learning, mathematics, physics and Finnish language. Subjective task values, which are intrinsic value, utility value and attainment value, have been studied a extensively, but phenomenon-based learning is a new perspective in this research field, as it only became established in Finnish schools with the latest curriculum. Subjective expectancies, values, self-efficacy and costs influence adolescents’ performance and school related choices. The study uses expectation value theory applying person-oriented approach. This research answers three research questions: 1) What kind of motivational profiles can be identified in phenomenon-based learning, mathematics, science and Finnish language among middle school students based on expectancies and values? 2) How is the gender distributed in the identified profile groups? 3) Do the identified profile groups differ in terms of school performance? Methods. The data used in the study was collected with an electronic questionnaire, which was answered by 1013 7th grade students from Helsinki. The first research question was studied using latent profile analysis. The second research question was examined by cross-tabulation and the third was examined by one-way analysis of variance. Results and conclusions. Using the profile analysis, five different profile groups were identified from the respondents: phenomenon-oriented (23%), motivated and well-being (24%), weakly motivated (15%), motivated but loaded (16%) and science-oriented (26%). Phenomenon-oriented students were more interested in phenomenon-based learning than in other subjects, although they also considered traditional subjects important. Motivated and well-being were interested and felt competent in all subjects; they were not burdened by studies. Weakly motivated did not value any of the subjects and the study was perceived as burdensome and challenging. Motivated but loaded students hold high attainment value across subject domains but they also showed high cost value. Science-oriented students hold high interest value in mathematics and physics but low interest in phenomenon-based learning. The results were in line with the previous study, but phenomenon-oriented were identified as a new group. Girls were more evenly distributed in all profile groups, while the percentage of boys was clearly lower in phenomenon-oriented group compared to girls. School performance were lower in weakly motivated students compared to other groups