Lääkkeiden ohjeista poikkeava käyttö ja sen havaitut syyt perusterveydenhuollon kotilääkityksen selvittämisen yhteydessä: tutkimusmenetelmän kehittäminen ja testaus

Huono lääkehoitoon sitoutuminen ja lääkkeiden ohjeista poikkeava käyttö on yleistä pitkäaikaissairailla. Maailmanlaajuisesti arviolta vain puolet lääkehoidoista toteutuu tarkoituksenmukaisesti. Huono hoitoon sitoutuminen heikentää kansanterveyttä, vähentää lääkehoitoihin investoitujen resurssien kustannushyötyä ja kuormittaa terveydenhuoltoa. Lääkehoitoon sitoutumista on pyritty parantamaan erilaisilla interventioilla, mutta ne eivät ole saaneet aikaan haluttua muutosta lääkkeiden käyttöön. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kehittää menetelmä ja pilotoida sitä lääkkeiden ohjeista poikkeavan käytön syiden tutkimiseksi lääkityksen ajantasaistamisprosessin yhteydessä. Uudella menetelmällä pyritään tutkimaan lääkkeenkäyttäjälähtöisesti ohjeista poikkeavaa lääkkeenkäyttöä, ja farmaseutin mahdollisuutta motivoida potilasta käyttämään lääkettä ohjeen mukaisesti. Tarkoituksena oli selvittää, pystytäänkö menetelmän avulla mittaamaan, eroaako ohjeista poikkeavan käytön yleisyys eri lääkeaineryhmissä (ATC-luokittelu), ja vaikuttaako lääkkeiden kokonaismäärä siihen, että niitä aletaan käyttämään ohjeista poikkeavasti. Menetelmän kehittäminen ja sen pilotointitutkimus toteutettiin osana tavanomaista farmaseutin tekemää kotilääkityksen selvittämisprosessia Vantaan terveysasemilla. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköiselle ja tietoturvalliselle HUSeCRF-alustalle vuoden 2021 aikana. Tapauksia kerättiin sen verran, että niiden avulla pystyttiin todentamaan menetelmän toimivuus ja suunnittelemaan isommalla tutkimusaineistolla tapahtuva varsinaisen tutkimuksen tulosten raportointi. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin lääkehoidon aiheuttamaa taakkaa (Medication-Related Burden -mallia) ja poikkeavan lääkkeenkäytön jäävuorimallia. Tutkimusaineisto analysoitiin kuvailevan tilastollisen analyysin avulla IBM SPSS 27 -ohjelmalla. Aineiston analysointi tehtiin menetelmän toimivuuden ja kehittämisen kannalta. Pilottitutkimukseen osallistui yhteensä 8 potilasta, joista naisia oli 5 (63 %). Potilailla oli keskimäärin 16 lääkettä käytössä (vaihteluväli 8-22), ja kokonaislääkitys oli selvitetty viimeksi keskimäärin 1 vuosi sitten. Ohjeista poikkeavaa lääkkeenkäyttöä havaittiin 88 %:lla potilaista (n = 7). Yhteensä aineistossa esiintyi poikkeavaa käyttöä 21 lääkkeen kohdalla. Yleisimmin poikkeavasti käytettiin sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Lääkkeiden kokonaismäärä ja poikkeamien määrä korreloivat keskenään (Pearsonin korrelaatiokerroin 0,472), mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,238). Yleisin syy poikkeavaan lääkkeen käyttöön oli lääkkeen aiheuttama haittavaikutus. Kotilääkityksen selvityksen yhteydessä käydyn motivoivan keskustelun jälkeen 14 %:n poikkeavasti käytetyn lääkkeen osalta potilas päätti alkaa käyttämään lääkettä ohjeen mukaisesti. Farmaseutti pystyi motivoimaan potilasta käyttämään lääkettä ohjeen mukaisesti silloin, kun syy ohjeista poikkeavaan lääkkeen käyttöön oli epäselvä ohjeistus. Tässä tutkimuksessa kehitettiin ja validoitiin toimiva menetelmä lääkkeiden ohjeista poikkeavan käytön ja sen syiden tutkimiseen. Farmaseutti pystyi kotilääkityksen selvittämisen yhteydessä saamaan selville ohjeista poikkeavan lääkkeenkäytön syitä. Farmaseutit voivat saada potilaan motivoitumaan käyttämään lääkettä ohjeen mukaisesti. Lääkkeiden kokonaismäärän kasvaessa todennäköisyys ohjeista poikkeavalle lääkkeenkäytölle saattaa lisääntyä, ja monilääkitty potilas tarvitsee moniammatillista tukea, jotta lääkehoito onnistuisi suunnitellusti.Poor adherence to and non-compliant use of medications are common in long-term patients, and it is estimated that only half of medication use worldwide is appropriate. Poor adherence to medication undermines public health, reduces the cost-benefit of resources invested in medication care, and burdens health care. Various interventions have sought to improve adherence to drug treatment, but they have not brought about the desired change in medication adherence. The aim of this master's thesis was to develop a method and pilot it to investigate the reasons for the non-compliant use of medications in the context of the medication reconciliation process. The aim of this new method was to find out the reason for non-compliant use of a medicine in a patient-centered way, and the possibility for the pharmacist to motivate the patient to use the medicine according to the instructions. In addition, it was examined whether the method can measure prevalence of non-compliant use of medicines differs according to the ATC classification of medicines and whether the total number of medicines contributes to the non-compliant use of medicines. The pilot study was carried out as part of a standard pharmacist's medication reconciliation process at Vantaa primary health care. The data required for the study were collected on the electronic HUSeCRF platform. Patients were collected to the extent that we were able to verify the functionality of the method and to plan the reporting of the results of the actual study with larger research data. The data were collected during the year of 2021. The theoretical framework of the study was the Medication-Related Burden model and the iceberg model of non-compliant use of medicines. The research material was analyzed using descriptive statistical analysis in IBM SPSS 27. The analysis of the data was done in terms of the functionality and development of the new method. A total of 8 patients participated in the pilot study (women 63% n = 5). Patients had an average of 16 medications per patient (range 8-22), and the last time their medications were reconciliated was on average 1 year ago. Non-compliant use of medicines was observed in 88% of patients (n = 7). In total, there were non-compliant use of medicines in the data for 21 drugs. The most common medicines which were used non-compliant were for the treatment of cardiovascular diseases. The total number of medicines and the number of non-compliant use correlated with each other (Pearson correlation coefficient 0.472), but the result was not statistically significant (p = 0.238). The most common reason for non-compliant use was a drug-induced side effect. After a motivational discussion which was involved in the medication reconciliation process with pharmacists, in 14 % of non-compliantly used medicines, patients decided to start taking the medication as directed. The pharmacist was able to motivate the patient to use the medicine as directed when the reason for non-compliant use of medicine was unclear instructions. In this study, a method was developed and validated to determine the reasons for non-compliant use of medicines. During medication reconciliation process, the pharmacist was able to find out the reasons for non-compliant use of medicines. Pharmacists may motivate the patient to use the drug as directed, however, most patients did not want to change the use of the medicine as directed. As the total number of medications increase, the probability of non-compliant use of medicines may increase