Vaikka kansalaissodan aseelliset taistelut lakkasivat toukokuussa 1918, sodan rintamat leimasivat suomalaista yhteiskuntaa 1920- ja 1930-luvuilla. Selvimmin sodan muistot näkyivät erilaisissa yhteis kuntapoliittisissa ratkaisuissa mutta tulivat esiin myös voittajan käs kyinä ja kieltoina sekä häviäjän pyrkimyksissä uhmata tai kiertää niitä. Määräykset ja niiden torjuminen ulottuivat myös hyvin eris kummallisiin paikkoihin — esimerkiksi hautausmaille
Etelä-Unkarissa sijaitseva Geresdlak on 2000-luvun alusta alkaen muuttunut maan suurimmaksi suomalai...
Suomessa keväällä 1918 käyty sota muodosti vain osan Euroopassa ensimmäisen maailmansodan aikana ja ...
Tukholma houkutteli jo keskiajalla siirtolaisia Suomesta. 1500-luvun lopulta lähtien Keski-ja Pohjoi...
Laitakari, Kemin edustalla olevan sahasaaren asujaimisto oli monikulttuurinen: 1920-luvulla sinne mu...
Viimeistään 1900-luvulta lähtien on ajateltu, että yhteinen sukunimi symboloi suomalaista perhettä ...
Käsittelen tässä artikkelissa 1800-luvun lopun luku- ja kirjoitustaitoisten suomalaisten käsityksiä ...
Merikotkaa koskenut tutkimus ja keskustelu on kohdistunut m...
Meistä suomalaisista on joskus sanottu, että osaamme vaieta kolmella kielellä. Sosiaalisia taitojamm...
Palkka- ja kotityön aiheuttamasta väsymyksestä keskusteltiin vilkkaasti 1920–1940-luvuilla. Työmies...
Suomalaisia muutti yksittäin tai pieninä ryhminä Keski-Ruotsin kaivosalueille jo varhaisella keskiaj...
Vielä 1800-luvulla ja pitkään sen jälkeenkin passitoimi, ulkomaalaisvalvonta ja kansalaisuuden myönt...
Suomalaisen 1900-luvun alun porvarillisen naisliikkeen tavoitteena oli kasvattaa sivistyneitä, sivee...
Artikkeli käsittelee kolmen esimerkkimaalauksen kautta muutosta lapsen kuvauksessa 1800-luvun lopun ...
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaisten laivojen merkitystä Suomen ulkomaankaupassa...
Olemme eläneet hyvin poikkeuksellista aikaa viimeiset viisi lukukautta. Korona on vaikuttanut suomal...
Etelä-Unkarissa sijaitseva Geresdlak on 2000-luvun alusta alkaen muuttunut maan suurimmaksi suomalai...
Suomessa keväällä 1918 käyty sota muodosti vain osan Euroopassa ensimmäisen maailmansodan aikana ja ...
Tukholma houkutteli jo keskiajalla siirtolaisia Suomesta. 1500-luvun lopulta lähtien Keski-ja Pohjoi...
Laitakari, Kemin edustalla olevan sahasaaren asujaimisto oli monikulttuurinen: 1920-luvulla sinne mu...
Viimeistään 1900-luvulta lähtien on ajateltu, että yhteinen sukunimi symboloi suomalaista perhettä ...
Käsittelen tässä artikkelissa 1800-luvun lopun luku- ja kirjoitustaitoisten suomalaisten käsityksiä ...
Merikotkaa koskenut tutkimus ja keskustelu on kohdistunut m...
Meistä suomalaisista on joskus sanottu, että osaamme vaieta kolmella kielellä. Sosiaalisia taitojamm...
Palkka- ja kotityön aiheuttamasta väsymyksestä keskusteltiin vilkkaasti 1920–1940-luvuilla. Työmies...
Suomalaisia muutti yksittäin tai pieninä ryhminä Keski-Ruotsin kaivosalueille jo varhaisella keskiaj...
Vielä 1800-luvulla ja pitkään sen jälkeenkin passitoimi, ulkomaalaisvalvonta ja kansalaisuuden myönt...
Suomalaisen 1900-luvun alun porvarillisen naisliikkeen tavoitteena oli kasvattaa sivistyneitä, sivee...
Artikkeli käsittelee kolmen esimerkkimaalauksen kautta muutosta lapsen kuvauksessa 1800-luvun lopun ...
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaisten laivojen merkitystä Suomen ulkomaankaupassa...
Olemme eläneet hyvin poikkeuksellista aikaa viimeiset viisi lukukautta. Korona on vaikuttanut suomal...
Etelä-Unkarissa sijaitseva Geresdlak on 2000-luvun alusta alkaen muuttunut maan suurimmaksi suomalai...
Suomessa keväällä 1918 käyty sota muodosti vain osan Euroopassa ensimmäisen maailmansodan aikana ja ...
Tukholma houkutteli jo keskiajalla siirtolaisia Suomesta. 1500-luvun lopulta lähtien Keski-ja Pohjoi...