HEALTHY LEARNING MIND : EFFECTIVENESS OF A SCHOOL-BASED MINDFULNESS PROGRAM

Mindfulness is a capacity to focus on present-moment awareness that can be enhanced and learned. Studies I and II examined the outcomes of mindfulness intervention on resilience, depressive symptoms, socioemotional functioning (primary outcomes) and health-related quality of life (secondary outcome). Finnish school children and adolescents (N=3519) aged 12–15 years (6th to 8th graders), from 56 schools, were cluster-randomised into a 9-week mindfulness intervention group or control groups with a relaxation program or teaching as usual. In Studies III and IV, a subset of students (N=131) completed a cognitive test-package to measure executive functioning, and a majority of these students (N=110) also completed the psychophysiological test-package to measure stress reactivity. All measures were completed at baseline, at completion of the programs at 9 weeks, and at follow-up at 26 weeks. In Study I, the mindfulness intervention did not show more beneficial effects on the primary outcomes compared to the controls, except for resilience for which a positive intervention effect was found at 9 weeks in the whole intervention group compared to the active control group. In addition, in gender- and grade-related analyses, the intervention reduced the prevalence of depressive symptoms in girls, and the effect was also significantly different compared to boys. The mindfulness intervention improved socioemotional functioning among 7th graders at 9 weeks and 26 weeks, compared to the active control group. In Study II, a significant intervention effect was found for health-related quality of life at 9 weeks and 26 weeks as compared to the active control group. Moderating effects were found for both gender and grade. Girls and 7th–8th grade students benefited most from the intervention in terms of health-related quality of life compared to the active control group. In the subset of students in Study III, both the intervention group and active control group improved on a majority of executive functioning measures (response inhibition, cognitive processing and flexibility, verbal fluency) at both 9 weeks and 26 weeks. In Study IV, the number of electrodermal responses indicative of stress stayed at the same level in the intervention group, but increased in the active control group, during a task of social stress at both the 9 week and 26 week follow-ups, suggesting that mindfulness may have a stress buffering effect in the intervention group. In sum, this thesis contributes to the field of mindfulness and socioemotional learning by showing the potential benefits of short-term mindfulness intervention for wellbeing outcomes in adolescents. The results of this thesis can be applied in adapting and targeting mindfulness interventions in schools to achieve optimal benefits.Terve Oppiva Mieli-tutkimus on satunnaistettu kontrolloitu kokeellinen tutkimus, jossa tietoisuustaito-ohjelman vaikutuksia on arvioitu kouluympäristössä verrattuna vastaavankaltaiseen ohjelmaan. Vaikutuksia on seurattu puolen vuoden ajan. Tietoisuustaidot viittaavat yksilön kykyyn suunnata huomio nykyhetkeen, ja kohdentaa huomiota tietoisesti. Tietoinen huomion kohdentaminen ja kyky tunnistaa sekä ajatuksia ja tunteita, voi olla nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeä. Tätä kykyä voidaan vahvistaa ja oppia. Maarit Lassanderin väitöskirjatyön osatutkimusten tavoitteena on ollut selvittää luokkaopetuksena tapahtuvan tietoisuustaito-ohjelman vaikutuksia 12–15 -vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Väitöskirjassa tutkittiin intervention ja verrokkiohjelman vaikutusta oppilaiden resilienssiin eli psyykkiseen mukautumisvalmiuteen, masennusoireisiin, sosioemotionaaliseen toimintakykyyn ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Lisäksi tutkittiin toiminnanohjausta ja stressiin reagoimista pienemmän oppilasryhmän osalta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että koulussa toteutettava tietoisuustaito-ohjelma vahvistaa mielenterveyttä ja hyvinvointia interventioryhmässä, verrattuna ryhmään, jossa toteutettiin rentoutumiseen perustuvaa verrokkiohjelmaa. Iällä, ja harjoitusaktiivisuudella on yhteyttä siihen, miten tietoisuustaito-ohjelma vaikuttaa nuoriin. Eri ikäiset hyötyvät eri tavoin ja säännöllisesti harjoituksia tekevät hyötyvät enemmän. Myös sukupuolella on vaikutusta useampiin mitattuihin muuttujiin. Tietoisuustaito-ohjelmalla ei ollut havaittavia vaikutuksia toiminnanohjaukseen, toiminnanohjaus parani sekä interventio- että verrokkiryhmässä. Erittäin psyykkisesti kuormittavissa tilanteissa tietoisuustaito-ohjelmalla saatetaan vähentää reagointia stressiin. Tutkimuksen tulokset tarjoavat uutta tietoa siitä, miten lyhyt tietoisuustaitojen interventio voi edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää tietoisuustaito-ohjelmien soveltamisessa parhaalla mahdollisella tavalla koulumaailmassa. Vaikka näyttöä on vielä hyvin rajallisesti ovat nämä tulokset rohkaisevia ja viittaavat siihen, että tietoisuustaitojen opettamisesta kouluissa voi olla hyötyä