Motivation regulation and study well-being during nurse education studies

Abstract The purpose of this dissertation study is to gain an understanding of nursing students’ motivation regulation as a part of self-regulated learning during their study path. A further aim is to investigate how motivation regulation is related to students’ study well-being and their performance and to examine how it manifests in different learning environments in nurse education. The study consists of three empirical sub-studies, which are reported in three articles (I–III). Substudy I and II longitudinally surveyed nursing students’ (n = 90, n = 98) study-related motivation regulation and its association with study well-being (study engagement, study burnout) and academic performance in traditional on-campus and blended learning environments. Substudy III examined students’ (n = 12) experiences of different motivation regulation strategies and factors enhancing the use of motivation regulation strategies during studies in a blended learning program. The dissertation used a mixed-method approach. The data were collected through surveys, register data, and interviews. Analysis combined quantitative and qualitative methods. The results indicate that nursing students’ motivation regulation is versatile and adaptable. Students’ ability to regulate motivation varies individually, situationally and during different study phases. High-level motivation regulation is associated with higher levels of study well-being and performance than moderate, less-developed motivation regulation. Crucial motivation regulation strategies, particularly in a blended learning environment, are environmental structuring, self-consequating, goal oriented self-talk, efficacy management, emotion regulation, regulation of value, and interest enhancement. Several individual and situational factors enhance the use of these strategies. This dissertation study provides a fine-grained understanding of the variability and personal aspects of motivation regulation and its tendency to change due to situational and individual factors. The outcomes shed light on the important role of a learning environment’s pedagogical policy on reinforcing students’ motivation regulation and study well-being. The findings would be useful to healthcare teachers and mentors and higher-education practitioners who are interested in enhancing students’ motivated learning and study well-being.Tiivistelmä Tämä väitöstutkimus tutkii sairaanhoitajaopiskelijoiden opintojen aikaista motivaation säätelyä osana oppimisen itsesäätelyä. Tarkoituksena on syventää ymmärrystä, miten motivaation säätely on yhteydessä opiskelijoiden opiskeluhyvinvointiin ja opintomenestykseen sairaanhoitajakoulutuksen oppimisympäristöissä. Tutkimus koostuu kolmesta empiirisestä osatutkimuksesta, joiden tulokset on raportoitu kolmessa artikkelissa (I-III). Osatutkimuksissa I ja II selvitetään pitkittäistutkimuksella sairaanhoitajaopiskelijoiden (n = 90, n = 98) motivaation säätelyä ja sen yhteyttä opiskeluhyvinvointiin (opiskeluinto ja opiskelu-uupumus) sekä opintomenestykseen perinteisessä ja monimuoto-oppimisympäristöissä. Osatutkimuksessa III tutkitaan sairaanhoitajaopiskelijoiden (n = 12) opiskelua tukevien motivaationsäätelystrategioiden käyttöä ja niihin vaikuttavia tekijöitä monimuoto-opintojen aikana. Tutkimus on monimenetelmällinen ja sen aineisto koostuu kyselyistä ja opintorekisteritiedoista sekä haastatteluista. Aineiston analyysissä käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimustulokset osoittavat, että sairaanhoitajaopiskelijoiden motivaation säätely on monipuolista ja mukautuvaa. Opiskelijoiden kyky säädellä motivaatiota vaihtelee yksilöllisesti ja eri oppimistilanteissa sekä ajallisesti opintojen aikana. Korkeatasoinen motivaation säätely on yhteydessä parempaan opiskeluhyvinvointiin ja opintomenestykseen kuin keskitasoinen heikompi motivaation säätely. Erityisesti monimuoto-opinnoissa keskeisiä opiskelua tukevia motivaation säätelystrategioita ovat oppimisympäristön säätely, itsevakuuttelu, emootioiden säätely, tavoitesuuntautunut sisäinen puhe, tehokkuuden hallinta, arvottaminen ja mielenkiinnon vahvistaminen. Useat henkilökohtaiset ja tilannesidonnaiset tekijät vahvistavat näiden strategioiden käyttöä. Tutkimus lisää ymmärrystä motivaation säätelyn vaihtelevuudesta ja henkilökohtaisuudesta, sekä sen herkkyydestä mukautumiselle eri tilanteista ja yksilöistä riippuen. Tutkimustulokset osoittavat oppimisympäristön ja pedagogisten käytänteiden tärkeän roolin opiskelijoiden motivaation säätelyn ja opiskeluhyvinvoinnin tukemisessa. Tulokset ovat hyödyllisiä terveysalan opettajille ja ohjaajille sekä korkeakoulutuksen toimijoille, jotka ovat kiinnostuneita edistämään opiskelijoiden oppimismotivaatiota ja hyvinvointia