ADHD-aikuisten informaatiokäyttäytyminen ja -resilienssi koulutusvalinnassa

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella ADHD-aikuisten koulutusvalinnan tiedontarpeisiin, -hankintaan, -lähteisiin ja tiedon käyttöön mahdollisesti kytkeytyviä vastoinkäymisiä ja epävarmuuden tunteita sekä näiden haasteiden ratkaisemista. Tätä koulutusvalinnan päätöksentekoon tähtäävää toimintaa tarkastellaan informaatiokäyttäytymisen ja -resilienssin välisenä yhteytenä. Teemahaastatteluun osallistui seitsemän aikuisiällä ADHD-diagnosoitua henkilöä maalis-syyskuussa 2019. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisesti. Työssä noudatettiin tarkasti tutkimusetiikkaa. Tulokset lisäävät ymmärrystämme informaatiokäyttäytymisen ja -resilienssin yhteyksistä koulutusvalinnoissa. Esille tulleet tiedontarpeet ovat fysiologisia, affektiivisia ja kognitiivisia ja tiedon tietoista välttelyä on jonkin verran. Aiemmasta koulutusvalinnan tutkimuksesta poiketen tuloksissa korostuvat tiedontarpeet valintakokeiden erityisjärjestelyistä, opintojen yksilöllisistä järjestelyistä, opintojen toteutumismuodoista ja harjoittelujaksoista. Oppilaitosten verkkosivujen, Opintopolku-sivuston ja muiden yhteishakusivustojen käyttö tukee aiempaa tutkimusta. Opinto-ohjaajan erittäin vähäinen rooli poikkeaa aiemmasta tutkimuksesta ja esille nousee Ohjaamojen palvelupisteiden sekä työkokeilujen ja -pajojen henkilöstöjen ja omien kollegojen rooli tiedonlähteinä. Välineellinen tiedon käyttö ilmenee tiedon reflektointina yksilön sisäistämän tiedon valossa. Käsitteellinen tiedon käyttö kohdistuu koulutusvalinnan päätöksentekoon johtaneiden yksittäisten faktatietojen arviointiin. Informaatioresilienssin piirteistä yksilön hyvät tunnesäätelytaidot, kielteisten tunteiden toleranssi, positiiviset elämänkokemukset, itsetuntemus ADHD:stä sekä ammatillinen itsetuntemus edistävät etenkin negatiivisen informaation reflektointia ja siten vahvistavat myös yksilön informaatioresilienssiä. Huomionarvoista on, että Ohjaamojen palvelupisteiden sekä työkokeilujen ja -pajojen henkilöstöjen antama tieto ja ohjaus kytkeytyy affektiivisiin tiedontarpeisiin, käsitteelliseen tiedon käyttöön, yksilöllisten vahvuuksien tiedostamiseen ja ammatillisen itsetuntemuksen lisääntymiseen. Tutkimuksessa tunnistetut tiedonhankinnan esteet osoittavat tarpeen koota oppilaitosten verkkosivujen sekä Opintopolku-sivuston hakijoille -osioihin kattavasti tietoa koulutusalojen työllisyydestä, urapolkuvaihtoehdoista, valintakokeiden erityisjärjestelyistä sekä opintojen yksilöllisistä järjestelyistä. Aiemmista koulutusvalinnoista, opiskelu-, työ- ja elämänkokemuksista sekä ADHD:stä sisäistetty tiedon käyttö herättää jatkotutkimuksen tarpeen ei-ensikertalaisten koulutusvalinnan päätöksentekijöiden informaatiokäyttäytymisestä ja -resilienssistä