NEET-nuorten huono-osaisuus Suomessa ja Ruotsissa

Julkisessa keskustelussa on viime vuosina noussut esiin huoli heikossa asemassa olevien nuorten riskistä syrjäytyä koulutuksesta ja työelämästä. Huono-osaisuus voi johtaa koulutuksen ja työn ulkopuolelle joutumiseen, mutta toisaalta NEET-status itsessään voi myös aiheuttaa tai pahentaa huono-osaisuutta, jonka välttäminen on sekä yksilöiden että yhteiskunnan intressien mukaista. Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on NEET-nuorten huono-osaisuus Suomessa ja Ruotsissa. Kiinnostuksen kohteena on, millainen yhteys NEET-nuorilla on terveydelliseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen huono-osaisuuteen verrattuna muihin nuoriin. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita myös siitä, millainen yhteys NEET-statuksella on huono-osaisuuden kasautumiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi iän, sukupuolen ja koulutusasteen yhteyttä huono-osaisuuteen. Tutkimusaineistona käytetään ESS-aineistoja vuosilta 2010, 2012, 2014, 2016 ja 2018. Tutkimusmenetelminä käytetään ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että NEET-nuoret ovat sekä Suomessa että Ruotsissa muita nuoria huono-osaisempia terveydellisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti. Lisäksi NEET-nuorille kasautuu muita nuoria enemmän huono-osaisuutta. Huono-osaisuus koskettaa miehiä ja naisia sekä eri ikäluokkiin kuuluvia NEET-nuoria. Korkeasti kouluttautuneilla NEET-nuorilla huono-osaisuuden yhteydet ovat heikompia kuin matalasti kouluttautuneilla. Suurimmat erot NEET-nuorten ja muiden nuorten välillä on taloudellisessa huono-osaisuudessa. Tutkimus osoittaa, että suomalaisille NEET- nuorille kasautuu enemmän huono-osaisuutta kuin ruotsalaisille NEET-nuorille. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että NEET-nuorten huono-osaisuus on huolenaihe yhteiskunnassamme. Mikäli huono-osaisuutta halutaan vähentää ja opiskelun ja työn ulkopuolisten nuorten hyvinvointia parantaa, tulisi kiinnittää huomiota heidän terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten resurssien riittävyyteen. Etenkin huono-osaisuuden kasautumisen syihin tulisi kiinnittää huomiota ja pyrkiä purkamaan eri huono-osaisuuden osa-alueiden yhteyksiä ja ennaltaehkäistä niiden kasautumista. Suomen ja Ruotsin kaltaisilla hyvinvointivaltioilla on selkeät taloudelliset kannustimet saada nuoret mukaan koulutuksen ja työelämän pariin. Tästäkin näkökulmasta olisi tärkeää, että opiskelun ja työn ulkopuolisilla nuorilla ei olisi työllistymistä ja elämässä pärjäämistä haittaavia riskejä