Henkilöstöresurssien allokointi ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä : kansallinen kysely

Ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoivassa työskentelee eri asteisen terveydenhuollon koulutuksen saaneita henkilöitä: sairaanhoitajia, lähihoitajia ja hoiva-apulaisia. Heillä kaikilla on oma roolinsa asiakkaiden hoidossa ja hyvinvoinnissa. On epäselvää, mitkä periaatteet määrittävät henkilöstön allokointia työvuoroihin lainsäädännön, säädösten ja työehtosopimusten ulkopuolella. Ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin liittyen aiheen tutkimus on ollut vähäistä ja se on keskittynyt eri henkilöstöryhmien vaikutuksiin ikääntyneiden elämänlaatuun. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida koulutetun hoitohenkilöstön allokoitumista työvuorosuunnittelussa ja asioita, jotka määrittävät allokointia ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoivassa. Tutkimusasetelmana oli kuvaileva ja korrelatiivinen survey -asetelma. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena. Kyselylomake kehitettiin perustuen aiempaan yleiseen tietoon asiasta. Kyselylomake sisälsi 35 kysymystä, jotka jakaantuivat viiteen luokkaan: taustatietoihin ympärivuorokautisen hoivan yksiköstä, käytettäviin henkilöstöresursseihin, hoitohenkilöstön allokointiin ja työvuorosuunnitteluun, reagointiin henkilöstön osalta poissaoloihin tai hoivan tarpeen lisääntymiseen ja vastaajan omiin käsityksiin käytettävistä henkilöstöresursseista. Joulukuussa 2020 tavoiteltiin Sairaanhoitajaliiton kautta kyselyyn vastaajia, jotka työskentelivät ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä ja olivat vastuussa työvuorosuunnittelusta. Otantamenetelmänä käytettiin satunnaisotantaa. Aineisto analysoitiin kuvailevan ja inferentiaalisen tilastotieteen menetelmin. Kyselyyn vastasi 59 ympärivuorokautisessa hoivassa työskentelevää sairaanhoitajaliiton jäsentä. Tulosten mukaan ympärivuorokautisessa hoivassa työskentelevistä hoitajista melkein 80% oli lähihoitajia. Eniten henkilöstöä, ja yleisesti sairaanhoitajat allokoitiin aamuvuoroihin. Henkilöstön allokoinnin periaatteena käytettiin tehtävänkuviin ja vastuisiin liittyviä periaatteita (esimerkiksi lääkkeenjako) tai yhteisiin sopimuksiin liittyviä periaatteita siitä, kuinka henkilöstö sijoitetaan työvuoroihin. Äkillisten poissaolojen ja hoidon tarpeen lisääntyessä korvaava tai ylimääräinen hoitaja pyrittiin hankkimaan. Yleisesti tähän käytettiin yksikön omia sijaisia tai oman henkilöstön työvuorojärjestelyjä tai ylitöitä. Yleisen käsityksen mukaan tulevaisuudessa koko terveydenhuoltoala tulee kilpailemaan vähentyvästä työvoimasta. Olisi tärkeää ymmärtää, miten eri terveydenhuollon koulutustaustan henkilöstö olisi tarkoituksenmukaisinta allokoida työvuoroihin ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoivassa. Sairaanhoitajien, lähihoitajien ja hoiva-apulaisten jakautumista työvuoroihin tulisi tarkastella niin, että ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstön koko potentiaali tulisi optimaalisesti käyttöön. Tämä tutkimus antoi vain alustavan kuvan siitä, mutta jatkotutkimusta tarvitaan.In long-term care (LTC) nurse staffing is often a mix of different kind of healthcare workers: registered nurses, licensed nurses and nursing aids. They all have their own role in residents’ care and wellbeing. With the exception of the labor laws and regulations it is not clear which aspects define allocation of nursing staff in LTC. Research about this topic is still scarce and concentrates more on the quality of life among elderly in LTC by using different nurse staffing or competence. The purpose of this study was to analyze on how nursing staff is allocated and scheduled into shifts in LTC facilities according to their different educational backgrounds and which things affect the allocation of resources. The research design was a descriptive and correlational survey design. Electronic questionnaire was developed for that based on previous knowledge. The questionnaire included 35 questions divided into five different categories; background information about LTC facilities, nursing resources, allocation and scheduling nursing staff, responding absence of human resources or increased need for care and nurses’ opinion about available nursing resources. The targeted group of the study was nurses who worked in LTC facilities and were on charge of allocating nurses to shifts. The questionnaire was distributed to nurses via the Finnish Association of Nurses in December 2020. Sampling method was random sampling. The data were analyzed with descriptive and inferential statistical methods. The questionnaire was returned by 59 members of Finnish Association of Nurses working in LTC facilities. The results showed, that in LTC facilities almost 80% of nurses were licensed nurses. Most of nurses were allocated to morning shifts and usually registered nurses worked mostly on morning shifts. Principles for resource allocation were based on nursing activities or responsibilities (medicine distribution) or agreements on how to allocate personnel. When sudden absence of nursing staff occurred or more workforce was needed because of increased care needs, a substitute nurse was tried to find. Usually a known substitute nurse was contacted, or own staff made arrangements of their working hours, shifts or nurses worked overtime. It is general perception that in the future healthcare is competing for shrinking workforce. It would be important to understand how it would be most appropriate to allocate staff from different education backgrounds to shifts in care of the elderly. There should be a common understanding why certain type of nurses are needed in LTC facilities to cover certain shifts. Use of registered nurses, practical nurses and nurse aids should be carefully considered for optimizing care for elderly in LTC. This research provided a description of the principles of human resources allocation in LTC, but more research is still needed