KPA-kattilan multisyklonin uusinta ja ääninuohointen asennus

Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata vaihe vaiheelta, kuinka toteutetaan KPA-kattilan multisyklonin uusiminen sekä ääninuohointen asentaminen. Multisyklonin uusimisen ja ääninuohointen asennuksen vaikutuksista laadittiin teknistaloudellinen lopputarkastelu sekä dokumentointi yrityksen kunnossapitojärjestelmään. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Loimua Oy:n kanssa Kärsämäen kaukolämpölaitoksella. Lähtökohta hankkeelle oli Kärsämäen kaukolämpöverkoston kasvanut lämpökuorma, jota peruskuormakattilan teho ei yksinään riittänyt kattamaan. Sen vuoksi rinnalla täytyi enenevässä määrin käyttää öljykattilaa. Jotta öljyn käyttöä saataisi vähennettyä, täytyi KPA-kattilan polttokapasiteettia eli kattilatehoa voida nostaa. Polttokapasiteetin rajoittava tekijä oli ahdas multisykloni, joka käytännössä esti muutoin mahdollisen suuremman kattilatehon. Uuden isomman läpivirtauskanavan multisyklonin avulla savukaasun virtausmäärien oletettiin kasvavan, jolloin kattilateho myös olettavasti nousi. Kattilan likaantuminen oli toinen kattilatehoa sekä käytettävyyttä huonontava tekijä. KPA-kattilassa ei ollut automaattista nuohousjärjestelmää, joten manuaalisia nuohouksia oli tehtävä useita kertoja vuodessa. Manuaalisen huoltotyön aikana öljykattila korvasi KPA-kattilan tuotannon. Ääninuohointen asentamisella pystyttiin oletusten mukaan vähentämään manuaalista, epäkäytännöllistä nuohous työtä, jolloin se vähensi oletettavasti myös öljykattilan käytön tarvetta. Työn toteutusvaiheen kuvaus perustui toteutuneen hankkeen seurantaan ja raportointiin. Työn vaihe vaiheelta seuraaminen mahdollisti tarkan kuvauksen työn vaiheista. Yrityksen sisäisestä raportointijärjestelmästä saatujen tietojen perusteella pystyttiin analysoimaan hankkeen vaikutuksia ennen hanketta ja oletettavasti hankkeen jälkeen. Hankkeen vaikutuksista tehtyjen oletusten perusteella kattiloiden käyttötarve hieman muuttui, joka vaikutti öljykattilan käytön vähentymiseen. Oletusten mukaan hankkeen vaikutuksesta öljynkulutus vähentyisi vuositasolla noin 7,7 tonnia, joka tarkoittaisi noin 8000 € säästöä vuodessa