Tekoälystä apua työllisyyspalveluihin

Tekoäly on hyvin ajankohtainen asia ja siitä puhutaan tällä hetkellä paljon eri medioissa ja työpaikoilla. Tekoälyä käytetään ympärillämme jo joka hetki ja se on mukana päivittäisessä elämässämme mm. personoitujen ostoehdotusten ja älykkäitten kuvasovellusten muodossa. Tekoäly herättää meissä erilaisia tunteita kiinnostuksesta ennakkoluuloihin, koska se voi olla hankala käsittää. Tekoäly on useimmiten meille näkymätöntä, eikä sitä voi sellaisenaan kaupasta ostaa. Tekoäly ikään kuin sisään rakennetaan kaikkiin meitä ympäröiviin teknologisiin ratkaisuihin tavoitteena tehdä niistä parempia, nopeampia, älykkäämpiä ja toimintavarmempia. Tekoälyn merkitys kaikkeen tekemiseemme korostuu lähivuosina mullistaen kaiken, miten me elämme ja teemme työtä. Työelämää muuttaa juuri nyt digitalisaation, tekoälyn ja koneoppimisen tuomat mahdollisuudet. Julkisella sektorilla on meneillään kehityshankkeita, kuten työllisyyden edistämisen kuntakokeilu, jonka myötä TE-toimistojen tehtäviä siirretään kuntien tehtäväksi. Digitaalinen murros ja loikka tekoälyn aikakaudelle edellyttää julkiselta hallinnolta erityistä aktiivisuutta. Espoossa työllisyyden edistämisen kuntakokeilu koskettaa noin 18 000 työtöntä työnhakijaa sekä kaupungin työllisyyspalveluiden henkilökuntaa. Kokeilun tavoitteena on mm. kehittää ja pilotoida kunnissa erilaisia tapoja tarjota työllisyyspalveluita. Tämä opinnäytetyö on tehty osana ryhmähanketta, jossa kolmen opiskelijan ryhmä toteutti ohjatusti kehittämishankkeen Business Espoo -yrityspalveluverkostolle Q4/2020-Q3/2021 välisenä aikana. Tämä opinnäytetyö on tapaustutkimus ja aineisto on kerätty pääasiassa teemahaastatteluin ja dokumenttianalyysin keinoin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia mikä on Työllisyys Espoon nykytila tekoälyn hyödyntämisen näkökulmasta ja miten tekoälyn käyttöönotossa päästään alkuun. Tutkin myös, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää työllisyyspalveluissa ja mitä hankkeita tekoälyn hyödyntämisestä on jo tehty työllisyydenhoidossa. Keskeiset tutkimustulokset liittyvät mm. osaamiseen ja olemassa oleviin järjestelmiin. Kehittämisen esteitä Työllisyys Espoossa on mm. datan puute, organisaation osaamisvaje, vanhentunut järjestelmäympäristö ja resurssien puute. Tutkimusprosessi tuotti seitsemän kehitysehdotusta liittyen henkilöstön kouluttamiseen, data- ja tekoälystrategiaan, älykkäitten sovellusten monipuoliseen hyödyntämiseen, palveluiden tavoitettavuuden parantamiseen, piilotyöpaikkojen etsintään, palvelutarpeiden tunnistamiseen ja yhteistyöhön valtakunnallisten ja paikallisten tekoälyhankkeiden kanssa. Ryhmähankkeen tulostyöpaja piti tässä opinnäytetyössä esitettyjä kehitysehdotuksia mielenkiintoisina ja tärkeinä. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat myös työllisyyden edistämisen kuntakokeilun myötä sekä ajankohtaisia, että yhteiskunnallisesti vaikuttavia