Jaksamisen äärellä : optikoiden ja optometristien työhyvinvoinnin tason kartoitus alan kehittymisen näkökulmasta

Opinnäytetyömme aiheena oli optikoiden ja optometristien työhyvinvoinnin tason kartoitus ammatin vaatimusten ja alan kehityksen kannalta. Teimme opinnäytetyön yhteistyössä Suomen Optometrian Ammattilaiset ry:n kanssa. Optikoiden työhyvinvointia oli tutkittu viimeksi kymmenen vuotta sitten, joten tutkimusaihe oli ajankohtainen alan ollessa murroksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja tuoda esille ammatin ongelmat tai puutteet, jotta niihin pystyttäisiin vaikuttamaan. Soveltuvilta osin tarkoituksena oli verrata tutkimuksen tuloksia aiempaan tutkimukseen muutoksien havaitsemiseksi. Tavoitteena oli mahdollinen työhyvinvoinnin parantaminen optisella alalla tuoden esille alan epäkohtia. Tutkimuksen tarkoituksena on vastata kysymyksiin: Millä tasolla optikoiden ja optometristien työhyvinvoinnin taso on tutkimuksen teko hetkellä? Miten alan kehitys oli vaikuttanut työhyvinvointiin? Tutkimuksen tietoperusta koostuu tutkimustieteellisestä kirjallisuudesta, ammatillisista sekä terveydenhuollollista tietolähteistä. Teimme tutkimuksen kvantitatiivisena tutkimuksena verkkokyselyn muodossa. Kysely lähetettiin kaikille SOAn jäsenille uutiskirjeen yhteydessä. Kysely sisälsi henkilötiedot, koulutustiedot, työtilanteen, työtehtävät, kokemukset työyhteisöstä, sairauspoissaolot sekä oman hyvinvoinnin. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 9 %. Tutkimuksen tulosten analysoinnissa käytimme Webropol ohjelmaa, joka mahdollistaa vastaajan anonymiteetin. Tutkimus osoitti optikoiden ja optometristien työhyvinvoinnin olevan kohtalaisella tasolla. Tuloksista ei käynyt ilmi vakavia ongelmia optisella alalla. Kehitettäviä asioita tuli kuitenkin esille, kuten tiukat tutkimusajat ja huoli työmäärän ja kiireen suhteen. Alan kehittymistä kliinisempään suuntaan ei koettu negatiivisena, eikä sillä ole huomattavaa vaikutusta työhyvinvointiin. Kehityksen myötä lisääntynyt työmäärä ilmaisena markkinoitujen palveluiden rinnalla vaikuttaa haitallisesti työhyvinvointiin optisella alalla, ellei siihen reagoida. Sairauspoissaolot olivat edelliseen tutkimukseen verrattuna nousseet kolme prosenttiyksikköä. Työilmapiiri koettiin pääsääntöisesti hyväksi, eikä sillä huomattu olevan yhteyttä sairauspoissaoloihin. Yleisesti työstä palautuminen koettiin hyväksi. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää optisen alan kehittämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Yhteistyökumppanimme voi käyttää tutkimuksesta saatuja tuloksia alalla esiintyvien ongelmien ehkäisemiseen sekä niiden esille tuomiseen. Näin voimme parantaa optikoiden ja optometristien työhyvinvointia entisestään.In this thesis we conducted a survey of the level of well-being at work of opticians and optometrists. The point of view used in this thesis was more from the requirements of the profession than from personal well-being. Thesis was conducted in association with the Finnish Optometry Professions Association. The last time optician’s well-being at work was studied, was ten years ago, so the research topic was current as the optical field had underwent development in the last decade. The aim of this thesis was to identify and bring attention to possible problems or deficiencies in optical field, so that they could be managed. The priority was to possibly improve well-being at work in optical field. Thesis had two main questions: At what level is the well-being at work of opticians and optometrists at the time the survey was conducted? How had the development of the optical field affected well-being at work? The thesis is a quantitative study which we conducted by an online survey. The survey was sent to all Finnish Optometry Professions Association’s members via newsletter. The survey included personal information, educational information, work situation, tasks at work, experiences of the working community, sick leave, and one’s own well-being at work. The response rate to the survey was 9 %. In analyzing the results of the survey, we used a program called Webropol, which allows the anonymity of the respondent. According to the results of this thesis, the level of the opticians’ and optometrists’ well-being at work was at moderate level. The results did not reveal any major issues in the optical field. However, the results manifested few matters that needs to be addressed, like tight research times and concerns about workload and pressure. The development of the field in a more clinical direction was not considered as negative factor in well-being at work. Sick leaves were higher than in the previous study by three percent. Work atmosphere was mainly experienced as good, and it did not have a noticeable connection to sick leaves. In general, recovery from work was considered as good. The results of this thesis may be used in the development of the optical field and in preventing future problems. Our associates can use the results to prevent and highlight problems in our field. In this way we can further improve the well-being of opticians and optometrists. In following studies one could research work well-being in general and how optical field in Finland could transfer from free eye examinations