Nuorisotyöntekijöiden kokemuksia tarinallisen arviointimenetelmän käytöstä

Opinnäytetyössä kuvattava tutkimuksellinen kehittämistoiminta toteutettiin Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden alueellisen nuorisotyön kanssa. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa Vantaan nuorisopalvelun johdolle siitä kannattaako tarinallinen arviointimenetelmä vakiinnuttaa osaksi nuorisopalveluiden arviointia ja millaisia asioita sen käyttöönotossa tulee huomioida. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työntekijöiden kokemusten pohjalta tarinallisen arviointimenetelmän hyötyjä, haasteita ja kuinka tarinallisen arviointimenetelmän käyttö on vaikuttanut työntekijöihin ja heidän käsitykseensä nuorisotyöstä. Lisäksi kehittämistehtävänä tehtiin tarinallisen arviointimenetelmän toimintasuunnitelma ja vuosikello Vantaan nuorisopalveluiden käyttöön. Opinnäytetyön tietoperustassa kuvattiin nuorisotyötä, nuorisotyön arviointia, tarinallisuutta ja tarinallista arviointia. Tutkimusstrateginen lähestymistapa oli kaksiosainen tutkimuksellinen kehittämistehtävä. Toteutetun tutkimuksellisen kehittämistoiminnan lähestymistapa nojaa sekä pragmaattiseen että konstruktivistiseen perinteeseen, painottaen käytännön hyötyä, kehittämistoiminnan tulosten konkreettisuutta ja tasavertaista dialogia. Ensimmäinen vaihe toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineiston keräämiseen käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöteemahaastatteluina. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Haastatteluista saatua materiaalia hyödynnettiin tutkimuksen toisen vaiheen kehittämistehtävän työpajatyöskentelyssä, jossa työntekijöitä osallistaen kehitettiin tarinallisen arviointimenetelmän vuosikello ja toimintasuunnitelma. Tutkimus osoitti, että työntekijät kokivat tarinallisen arviointimenetelmän käytössä useita hyötyjä. Tarinallisen arviointimenetelmän käytössä oli ilmennyt myös monia haasteita, mutta selvää oli, että työntekijät kokivat hyödyt haasteita suurempina. Työntekijät kokivat, että heidän ymmärryksensä nuorisotyön merkityksestä nuorten elämässä oli vahvistunut tarinallisen arviointimenetelmän prosessin aikana. Samoin ilmeni, että työntekijät toivoivat, että tarinallinen arviointimenetelmä vakiinnutetaan osaksi alueellisen nuorisotyön arviointia