Sairaanhoitajan ammatillinen kehittyminen työuran aikana

Tutkimus käsittelee sairaanhoitajien ammatillista kehittymistä työuran aikana. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen vaiheita ovat tutkimuskysymyksien muodostaminen, aineiston valitseminen, kuvailun rakentaminen ja tuotetun tuloksen tarkasteleminen. Tutkimuskysymyksiä muotoutui aineiston pohjalta kaksi: Mitkä tekijät tukevat ammatillista kehittymistä? Mitkä tekijät estävät ammatillista kehittymistä? Kirjallisuuskatsaukseen sisältyviä tutkimuksia on viisi. Sairaanhoitaja on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Sairaanhoitajaopinnot koostuvat perus- ja ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä sekä vapaasti valittavista opinnoista. Sairaanhoitajien työtyytyväisyyteen ja työssä pysymiseen ovat yhteydessä työympäristöön, johtamiseen ja perehdytysohjelmiin liittyvät tekijät. Sairaanhoitajien ammatillista kehitystä tukevat ammattiuramallit, työhön sitouttaminen, selkeä ja hyvä johtaminen, riittävä palkitseminen, toivotut muutokset työoloissa ja riittävä hoitajamitoitus. Ammattiuramallin mukaisesti ratkaisevaa on sairaanhoitajien oma motivaatio ja aktiivisuus ammattitaidon kehittämisessä. Hoitotyön kehittäminen on jatkuvaa toimintaa, ja laadukas hoito on suoraan verrannollinen hoitohenkilökunnan työinnostukseen. Sitouttava, johdonmukainen, mentoroiva ja ammatillisesti palkitseva ammattiuramalli tulisi olla käytössä tasavertaisesti kaikissa sairaanhoitopiireissä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on käytössä ammattiuramalli, Aura-malli, joka kuvaa ammatillista urakehitystä. Aura-malli on viisiportainen ammattiuraa kuvaava malli, jonka avulla edetään tasolta toiselle. Pätevyyden tasot ovat Bennerin noviisista asiantuntijaksi -malliin pohjautuen aloittelija, edistynyt aloittelija, pätevä sekä asiantuntijatasot taitava ja asiantuntija. Mallin avulla jokaisella sairaanhoitajalla on mahdollisuus kehittyä pätevän tasolle ja myös säilyttää pätevyytensä. Sairaanhoitajien ammatillista kehittymistä estävät huono johtaminen, puutteelliset työolot, puutteellinen palkitseminen, hoitotyön vaativuus ja henkilökohtaiset tuntemukset.This thesis addresses the professional development of nurses throughout their careers. The research method of this thesis is a descriptive literature re-view. The stages of the descriptive literature review are described as identifying the research problem, selection of material, construction of the description and examination of the results. Based on the material, the research problem became two-fold; factors supporting professional development and factors preventing professional development. Five original research papers were used in the literature review. Nurses wellbeing at work and staying in the field is connected to the work environment, leadership and work orientating programs. Supporting factors in professional development include professional career models (the AURA-model), commitment, good leadership, adequate remuneration, ability to influence working conditions and adequate sizing of staff. Crucial factors are the nurses´ own motivation and activity towards professional development. Improvement of care work is a continuous task and quality care is directly proportional to the motivation of the medical staff. Committed and-, coherent-, mentoring and professionally rewarding career models should be a-an equal practise in every health care district. The Hospital District of Helsinki and Uusimaa is using a professional career model called AURA, which describes and guides professional development on a fiv- step scale. The competence levels are based on the stages of Benner´s novice- to- expert nursing theory: novice, advanced beginner, competent, proficient and expert. Using this model every nurse has the opportunity to advance to the proficient level and maintain this level of competence