Sairaanhoitajien säteilysuojeluosaaminen sydäntoimenpideyksikössä

Sydäntoimenpiteissä säteilyn käytössä avustava henkilöstö koostuu usein sairaanhoitajista. Säteilylaki asettaa osaamisvaatimuksia säteilyn käyttöön osallistuvalle henkilöstölle. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että sairaanhoitajien säteilysuojeluosaamisessa sekä säteilysuojelukoulutuksen määrässä on kehitettävää. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa erään keskussairaalan sydäntoimenpiteisiin osallistuvien sairaanhoitajien tietoa säteilystä ja säteilysuojeluosaamisesta. Työn tutkimuskysymyksinä oli selvittää, millaiseksi sairaanhoitajat arvioivat omat tietonsa säteilystä sekä millaiseksi sairaanhoitajat arvioivat oman säteilysuojeluosaamisensa. Työn tavoitteena oli saada tietoa säteilylle altistuvien sairaanhoitajien säteilysuojeluosaamisesta ja mahdollistaa tutkimustulosten hyödyntäminen opinnäytetyön toimeksiantajan perehdytys- ja täydennyskoulutuksien kehittämisessä. Opinnäytetyö tehtiin määrällistä menetelmää käyttäen ja aineisto kerättiin sairaanhoitajien säteilysuojeluosaamisen itsearviointimittaria (HPKRP-mittari) apuna käyttäen. Aineisto analysoitiin kuvailevan tilastoanalyysin keinoin. Aineistonkeruun vastausmäärä oli pieni ja palautetuissa lomakkeissa oli jonkin verran puuttuvaa tietoa. Opinnäytetyön tulosten perusteella sairaanhoitajat kokivat tietämyksensä säteilyfysiikasta ja -biologiasta sekä säteilyn käytön periaatteista keskimäärin matalaksi. Käytännön säteilysuojeluosaaminen sekä tietämys säteilyn lääketieteellisen käytön määräyksistä ja ohjeistuksista koettiin kohtalaiseksi ja joidenkin yksittäisten tietojen ja taitojen osalta myös hyväksi. Suurin osa vastaajista koki tarvitsevansa enemmän koulutusta säteilyn käytössä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajan perehdytys- ja täydennyskoulutuksien kehittämisessä. Jatkotutkimuksena voisi selvittää sairaanhoitajien säteilysuojeluosaamista esimerkiksi kirjallisella kokeella. Säteilyn käytöstä vastuussa olevien toimenpidelääkärien säteilysuojeluosaamista olisi myös mielekästä tutkia.The Finnish Radiation Act stipulates that nurses working with ionising radiation must have appropriate understanding of radiation protection. However, previous studies suggest that nurses are not adequately aware of radiation protection and do not receive enough in-service training on radiation related subjects. The purpose of this study was to investigate the knowledge of radiation protection of nurses working in cardiology laboratory at a specific central hospital in Finland. The aim of this study was to determine the level of knowledge of radiation protection of these nurses and to allow the results to be utilised in development of in-service training programmes in this cardiology unit. The study was conducted with a quantitative approach, using Healthcare Professionals’ Knowledge of Radiation Protection (HPKRP) self-evaluation scale. Altogether a total of 55 questionnaires were sent and 25 were returned. The collected data was analysed by means of a descriptive statistics analysis. On average, nurses reported lower knowledge levels in radiation physics, biology and principles of radiation use, but higher knowledge levels in radiation protection and guidelines of safe ionising radiation use. The majority of the participants felt that they had not received enough education about the use of radiation in medical examinations. All in all, the study suggests that nurses working in this cardiology laboratory would benefit from in-service radiation protection training. Further studies on the subject, for example investigating radiation protection knowledge of interventional cardiologists, could yield interesting information on radiation safety culture in this cardiology unit