Opettajien ja huoltajien tiedon tarve autismikirjon häiriöstä

Autismikirjon häiriö tarkoittaa aivojen kehitysbiologista kehityshäiriötä. Häiriö vaikuttaa siihen, kuinka ihminen on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa sekä siihen, kuinka ihminen viestii ja aistii sekä kokee häntä ympäröivän maailman. Autismikirjon häiriötä esiintyy tutkimusten mukaan noin 1 %:lla väestöstä, joten tämän perusteella voidaan arvioida Suomessa olevan noin 55 000 ihmistä, joilla on autismikirjon häiriö. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää kyselytutkimuksen avulla sitä, minkälaiseksi opettajat ja huoltajat kokevat omat tietonsa autismikirjon häiriöstä. Tarkoituksena oli myös saada tutkimuksen avulla tietoa siitä, että minkälaisiin asioihin ja tilanteisiin vastaajat kaipaavat lisää tietoa autismikirjon haasteista. Tavoitteena oli tuottaa opinnäytetyön pohjalta esitys työn tilaajalle Active life lab:lle siitä, minkälaisiin autismikirjon häiriön tuomiin haasteisiin opettajat ja huoltajat toivovat saavansa uusia menetelmiä ja toimintatapoja. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Kohderyhmänä oli autismikirjon häiriön lasten ja nuorten opettajat sekä huoltajat. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-lomakkeella toukokuussa 2021. Mittarina toimi Webropolilla luotu sähköinen kyselylomake, joka laadittiin osittain aikaisempien tutkimusten pohjalta. Kyselyn otos oli N=87. Tuloksista käy ilmi, että yleisesti opettajilla ja huoltajilla on hyvin tietoa autismikirjon häiriöstä. Tietoa menetelmistä, haastavissa tilanteissa toimimisesta, tunnetaidoista sekä toimintamalleista kaivattaisiin lisää. Menetelmistä sekä haastavissa tilanteissa toimimisesta opettajat ja huoltajat painottivat tarvitsevansa tietoa myös mahdollisen sovelluksen myötä. Tuloksista käy myös ilmi opettajien ja huoltajien selkeä kiinnostus käyttää mahdollista sovellusta autismikirjon häiriöstä. Sekä opettajista että huoltajista reilusti yli puolet ilmoittivat kiinnostuksensa sovellusta kohtaan. Jatkossa olisi mielenkiintoista toistaa tutkimus koronapandemian jälkeen ja katsoa, onko tuloksissa eroja