Yhteisöohjautuvuus vanhusyksikössä. Johdon näkemyksiä yhteisöohjautuvasta vanhusten asumisyksiköstä.

Ikääntyneiden ihmisten määrä on Suomessa kasvussa, mikä tarkoittaa, että vanhustyöhön tarvitaan entistä enemmän työvoimaa tulevien vuosien aikana. Hoitoalalle ja erityisesti vanhustyöhön hakeutuu koko ajan vähemmän työntekijöitä ja yhä useampi hoitaja vaihtaa alaa. Tämän lisäksi uuden hoitajamitoituksen ja eläköitymisten myötä vanhustenhoitoa uhkaa hoitajapula. Yhteisöohjautuvuus on uusi tapa organisoida työtä, jossa tiimi saa lisää vastuuta ja valtaa työhön liittyvään päätöksentekoon. Tiimissä kaikki jäsenet ovat samanarvoisia ja se ohjautuu itse, eikä sen toimintaa säädellä ulkopuolelta. Esimiehen rooli on toimia valmentajana käyttäen valmentavaa työotetta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Vetovoimainen vanhustyö -hanke. Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen tavoitteena on uudistaa vanhustyön toimialaa Pohjois-Savossa kehittämällä vanhustyötä ja sen johtamista, jotta vanhustyön vetovoimaisuus lisääntyisi ja alalle saataisiin uusia työntekijöitä sekä hoitajat saataisiin pysymään alalla. Tutkimuksen tavoitteena oli saada uutta tietoa, jota hanke voi hyödyntää omassa kehittämistyössään. Opinnäytetyössä tutkittiin, millaisia näkemyksiä vanhusten asumispalveluyksiköiden johdolla on yhteisöohjautuvuudesta. Haluttiin selvittää, kuinka yhteisöohjautuvuutta hyödynnetään yksiköissä tällä hetkellä sekä mitä hyötyjä ja haasteita yhteisöohjautuvuudessa nähdään johdon näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla kolmen vanhusten asumisyksikön johtoa ja heidän näkemyksiään yhteisöohjautuvuudesta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysilla. Tutkimuksen mukaan yhteisöohjautuvuus on tavoiteltava tila vanhusyksiköissä ja valmentavaa johtamista pidetään nykyaikaisena tapana johtaa myös vanhustyössä. Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa vanhusyksiköissä oli yhteisöohjautuvuuden elementtejä, mutta koettiin, että yhteisöohjautuvuus vaatii vielä kehittämistä ja tämä kehittämistyö nähtiin tärkeänä. Johdon mukaan yhteisöohjautuvuuden nähtiin tuovan hyötyjä niin työntekijöille, työyhteisöille kuin organisaatioille mm. työhyvinvoinnin lisääntyessä ja laadun parantuessa. Mahdollisina haasteina nousi esille työntekijään, työyhteisöön ja johtamiseen sekä perinteiseen hoitotyön kulttuuriin ja suomalaiseen yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä, jotka voivat hidastaa tai hankaloittaa yhteisöohjautuvuuden toteutumista vanhusyksiköissä. Yhteisöohjautuvuuden on tutkittu olevan työhyvinvointia ja työn imua lisäävä tekijä ja sen on todettu vähentävän stressin ja työuupumisen kokemuksia ja se todettiin myös tässä tutkimuksessa