Positiivisuus ennen kaikkea : positiivinen kasvatus varhaiskasvatuksen arjessa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää positiivisen kasvatuksen toteuttamistapoja sekä merkityksiä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymyksiä olivat: mitä positiivinen kasvatus tarkoittaa yhteistyöpäiväkodin arjessa ja kuinka sitä toteutetaan, mitä merkityksiä positiivisella kasvatuksella on toimintakulttuurin ja lasten kannalta sekä millä keinoilla positiivista kasvatusta voitaisiin yksikössä kehittää. Tavoitteena oli, että yhteistyöpäivä koti voisi hyödyntää opinnäytetyötä toimintansa tarkastelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Vastauksia kysymyksiin kerättiin yhdestä varhaiskasvatusyksiköstä kahdella ryhmähaastattelulla, joihin osallistui yhteensä yhdeksän varhaiskasvattajaa. Viitekehyksenä haastatteluaineistolle on teoriaosuus, jossa käsitellään sitä, mistä positiivinen kasvatus rakentuu ja kuinka sitä toteutetaan. Tulokset osoittavat positiivisen kasvatuksen tarkoittavan yksikössä yleistä toimintatapaa ja työvälinettä. Positiivista kasvatusta toteutetaan erityisesti vuorovaikutuksessa kanssasäätelyn ja ratkaisukeskeisyyden keinoin. Tärkeimpiä positiivisen kasvatuksen merkityksiä varhaiskasvatuksessa olivat myönteiset ja kauaskantoiset vaikutukset lapseen, ei-toivotun käytöksen väheneminen, turvallisuus sekä positiivinen vaikutus yhteistyöhön. Yksikön kehityskohteeksi osoittautui yhteisen toimintalinjan puuttuminen ja koulutusten vähäisyys. Johtopäätöksenä yksikkö on hyvin tietoinen positiivisen kasvatuksen periaatteista ja toteuttamisen tavoista. Vahvuuksia positiivisessa kasvatuksessa yksiköllä on huomattavasti eniten. Erityisesti konfliktitilanteet hoidetaan positiivisen kasvatuksen periaatteiden mukaisesti. Tiedonkulkua vanhempien ja päiväkodin välillä tulisi vielä vahvistaa, jotta lasten vahvuudet huomattaisiin kaikissa kasvuympäristöissä. Kehityskohteena päiväkodilla on yhteisen linjan muodostaminen positiiviselle kasvatukselle