Miten aikuiset lyövät leikiksi varhaiskasvatuksessa? : Verkkokysely varhaiskasvattajien leikki- ja kohtaamistaidoista

Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää anonyymin verkkokyselyn avulla, minkälaisia käsityksiä varhaiskasvatuksessa työskentelevillä kasvattajilla on sekä leikistä että heidän omista leikki- ja kohtaamistaidoistaan. Näiden käsitysten pohjalta varhaiskasvatusta voitaisiin kehittää niin koulutuksen kuin työssä viihtymisen osalta. Kysyimme kyselyssämme varhaiskasvattajien käsityksiä sekä leikistä itsestään että vastaajan oman varhaiskasvatusryhmän leikkikäytännöistä; mitä leikitään ja kuinka paljon? Kysyimme myös vastaajan omia näkemyksiä leikkitilanteisiin käynnistämiseen, niihin liittymisen ja leikkiin puuttumisen keinoista. Teoreettiset viitekehykset tutkimukselle olivat Marjatta Kallialan kriittiset näkemykset ja tutkimukset varhaiskasvatuksen ammattilaisen kohtaamistaidoista, Varhaiskasvatussuunnitelma 2018 -dokumentin leikille asettamat määritelmät ja tavoitteet unohtamatta leikin kehityspsykologista taustateoriaa. Hyödynsimme myös runsaasti teoriaa varhaiskasvatuksen ammattilaisten kohtaamistaidoista sekä kohtaamiseen liittyvistä haasteista. Laadimme teorian pohjalta verkkokyselymme kyselylomakkeen asiasisällöt ja kysymykset, jotka olivat kaikki monivalintakysymyksiä valmiine vastausvaihtoehtoineen. Avasimme verkkokyselyn netissä ajalla 18.11.-2.12.2020, ja jaoimme kyselyymme johtavaa linkkiä saatteen kera erilaisissa sosiaalisen median varhaiskasvatusryhmissä. Suomenkielinen kyselymme oli anonyymi, ja siihen saattoi vastata mistä päin Suomea tahansa. Saimme vastauksia yhteensä 280 kappaletta. Tutkimustulosten perusteella lasten ikätaso näyttäisi jonkin verran vaikuttavan sekä valittuihin leikkisisältöihin että kasvattajien vuorovaikutuskeinoihin leikkiin liittyessä ja leikittäessä. Verkkokyselymme tulosten perusteella kyselyyn vastanneet varhaiskasvatuksen ammatti-laiset osaavat mukauttaa toiminnan suunnittelua lasten ikätason mukaan sekä he selvästi mielsivät leikin merkityksen varhaiskasvatuksen työvälineeksi. Toisaalta taas vastaajien mukaan varhaiskasvatusryhmien lapset olivat tehneet useimmin leikkialoitteita kasvattajien suuntaan kuin mitä kasvattajat olivat tehneet ryhmänsä lasten suuntaan