Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi toimintaterapiassa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä selvitys toimintaterapeuttien osaamisesta AAC:n eli puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin käyttöön liittyen, sillä toimintaterapeutit kohtaavat suurella todennäköisyydellä puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista hyötyviä asiakkaita. Tarpeen puhetta tukevalle ja korvaavalle kommunikoinnille voivat synnyttää eriasteiset kommunikointivaikeudet, jotka voivat olla joko synnynnäisiä tai seurausta sairauksista tai tapaturmista. AAC:n käytöstä voivat hyötyä myös esimerkiksi maahanmuuttajat, joiden kielitaito ei ole vielä riittävällä tasolla suomen kielellä kommunikoimiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia valmiuksia toimintaterapiakoulutus on antanut puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin käyttämiseen, millaista AAC-osaamista työelämässä on tarvittu, ja miten tarvittavaa AAC-osaamista on hankittu. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena, ja opinnäytetyön aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeen avulla. Kyselyn kohderyhmää eli toimintaterapeutteja lähestyttiin TOInet-sähköpostilistan ja Facebookin JAMK Toimintaterapeutit -ryhmän kautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 85 toimintaterapeuttia, joista noin puolen opinnoissa oli käsitelty puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia. Yleisimmät tavat AAC-opetuksen järjestämiseen olivat vapaavalintaisen kurssin tarjoaminen sekä aiheen sisällyttäminen muihin opintojaksoihin. Vastaajista 93 % oli sitä mieltä, ettei toimintaterapiakoulutus antanut riittäviä valmiuksia puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin käyttämiseen. Työelämässä AAC-osaamista kertoi tarvinneensa 89 % vastaajista, ja näistä vastaajista 74 % työskenteli vähintään viikoittain AAC:sta hyötyvien asiakkaiden kanssa. Kaikista opinnäytetyökyselyyn vastanneista toimintaterapeuteista 71 % kertoi hankkineensa AAC-osaamista työuransa aikana, mutta 65 % koki edelleen tarvitsevansa lisää osaamista puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista. Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia on käsitelty vaihtelevasti toimintaterapiakoulutuksessa. Toimintaterapiakoulutuksen AAC-opetuksen määrää ja sisältöä olisikin syytä tarkastella tarkemmin, sillä vastaajista valtaosa koki koulutuksen antamat valmiudet AAC:n käyttämiseen riittämättömiksi. Suurin osa vastaajista kertoi tarvinneensa AAC-osaamista työelämässä, mutta työelämässä tarvittavan osaamisen määrä ja laatu riippuu pitkälti asiakasryhmistä, joiden parissa toimintaterapeutti työskentelee. Suurin osa vastaajista kertoi hankkineensa AAC-osaamista työuransa aikana, mutta työelämässä on tarvetta myös lisäkoulutukselle puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista