Kun lapsi haastaa muskarissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa varhaisiän musiikkiopettajien kokemuksia haastavasti käyttäytyvien lasten kohtaamisesta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös opettajien tuen tarvetta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui ryhmädynamiikan, aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen sekä psykologisten ja neuropsykiatristen näkökulmien tutkimisesta. Tutkimuksen aineisto, joka sisälsi sekä määrällisiä että laadullisia osia, kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikille Vamo ry:n jäsenille. Kysely toteutettiin verkkokyselynä syksyllä 2020. Palautuneita vastauksia saapui määräaikaan mennessä 41. Määrällinen aineisto esitettiin lukuina ja prosentteina. Laadullinen aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineistoa täydennettiin neuropsykiatrisen valmentajan teemahaastattelulla. Tutkimuksessa nousi esille, että varhaisiän musiikinopettajat kohtaavat työssään haastavaa lapsen käyttäytymistä. Vastanneista 51,2 % koki kohtaavansa viikoittain haastavaa käyttäytymistä, 17.1 % jopa päivittäin. Haastavan käyttäytymisen muotoina nousi esiin ylivilkkaus ja vaikeus keskittyä, huomionhakuisuus ja auktoriteettia haastava käytös, lapsen haastava reaktio toimintaan, sanallisen vuorovaikutuksen haasteet, soittimiin ja soittamiseen liittyvät haasteet, yksittäisen lapsen haasteet, tunteiden, kokemusten ja tuntemusten vaikutus sekä tilaan ja meluun liittyvät haasteet. Opettajien keinoja selvitä haastavissa tilanteissa olivat huomion suuntaaminen toisaalle, positiivisen käyttäytymisen vahvistaminen, motivointi, sanalliset ja fyysiset apukeinot, opetusjärjestelyyn liittyvät tekijät, opettajan oma toiminta, tuntirakenne, tuen hakeminen, lapsen vanhemman tukeminen ja muut apukeinot. Opettajat kokivat tarvitsevansa lisää tukea ja tietoa haastavan lapsen kohtaamiseen liittyvissä asioissa. Opettajat ehdottivat tietopankkia, lisäkoulutusta, vertaistuen sekä työnohjauksen mahdollistamista sekä ryhmä ja tilasuunnitteluun panostamista. Vastaajat kokivat myös, että haastavasti käyttäytyvän lapsen opettamiseen olisi hyvä harjaantua enemmän jo opiskeluaikana. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan kehittää varhaisiän musiikinopettajien koulutusta ja tarjota välineitä haastavasti käyttäytyvän lapsen kohtaamiseen