Opas selkäydinvammakuntoutujien omatoimisiin yläraajaharjoituksiin C5- ja C6-vammatasoilla

Suomessa on arviolta 10 000 selkäydinvammaista ja joka vuosi noin 500 uutta selkäydinvammaa syntyy. Selkäydinvamma aiheuttaa tetraplegiassa eli neliraajahalvauksessa yläraajoihin, keskivartaloon, jalkoihin sekä lantion elimiin toimintahäiriöitä, jotka johtavat muutoksiin toimintakyvyssä. Kuntoutuksen avulla selkäydinvammakuntoutujan elämänlaatu voi parantua merkittävästi. Suomessa selkäydinvammojen hoito, kuntoutus ja elinikäinen seuranta on keskitetty kolmeen keskukseen Helsingissä (HUS), Tampereella (TAYS) ja Oulussa (OYS). Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää selkäydinvammakuntoutujille opas omatoimiseen yläraajaharjoitteluun, joka on suunnattu C5- ja C6-vammatasoille. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä. Oppaan luomista varten keräsimme tietoa selkeän oppaan piirteistä ja selkäydinvammojen erityispiirteistä, jonka avulla valitsimme ja sovelsimme oppaaseen liikeharjoituksia eri lähteistä ja laadimme oppaan. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli HUSin Selkäydinvammakeskuksen Vaativan kuntoutuksen osaston toimintaterapeutit. Toive selkäydinvammakuntoutujille suunnatusta yläraajan omatoimisesta harjoitusoppaasta nousi, sillä tällä hetkellä sellaista ei ole HUSin Selkäydinvammakeskuksessa käytössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että opas vastaisi toimeksiantajan tarpeeseen ja sitä käytettäisiin HUSin Selkäydinvammakeskuksen osastolla tapahtuvassa kuntoutuksessa sekä kotiutumisen jälkeen omatoimiharjoituksia tehdessä. Lisäksi oppaan tavoitteena oli yhtenäistää selkäydinvammakeskusten yläraajaterapiaa ja olla apuna harjoittelujaksolle tulevien toimintaterapeuttiopiskelijoiden perehdytyksessä. Tuotoksena syntynyt opas sisältää yläraajan omatoimiharjoituksia C5- ja C6- vammatasoille sekä kannustavaa tietoa kuntoutujalle. Harjoituksia on 23, ja ne ovat näyttöön perustuvia. Palautteen mukaan opas täytti toimeksiantajan tarpeen oppaasta ja sen käyttöä testattiin osastolla kuntoutujien kanssa. Jatkossa oppaan käyttöä tullaan jatkamaan, jolloin päästään näkemään sen täysi potentiaali erityyppisissä kuntoutustilanteissa.There are approximately 10,000 people with spinal cord injuries in Finland and every year about 500 new spinal cord injuries occur. Spinal cord injury can lead to tetraplegia, which causes functional impairment in the upper extremities, trunk, legs, and pelvic organs, leading to changes in the person’s performance capacity. The spinal cord injury rehabilitee’s quality of life can be improved significantly with rehabilitation. In Finland, the treatment, rehabilitation, and life-long follow-up of people with spinal cord injuries have been centralized in three centers, those being in Helsinki (HUS), Tampere (TAYS), and Oulu (OYS). The purpose of this Bachelor’s thesis was to develop a guide to independent upper extremity exercises for spinal cord injury rehabilitees with C5 and C6 injuries. The thesis was implemented as a development project. To create the guide, we searched for information about elements of a clear guide and characteristics of spinal cord injuries, which helped us to choose and apply exercises from different sources. Then we created the guide. The thesis was commissioned by the occupational therapists at HUS Spinal Cord Injury Center’s Ward for Demanding Rehabilitation. The desire for a guide to independent upper extremity exercises for spinal cord injury rehabilitees arose since a guide like this is not in use at HUS Spinal Cord Injury Center at the moment. The goal of the thesis was to make the guide to meet the needs of the commissioner. The guide was made to be used in the rehabilitation taking place in the ward and after returning home when doing independent exercises. The goal of the guide was also to unify the upper extremity therapy of the spinal cord injury centers and to be used in the introduction for occupational therapy students doing their practical training at HUS Spinal Cord Injury Center. The guide includes 23 independent upper extremity exercises for C5 and C6 injury levels and encouraging information for the rehabilitees. The exercises are evidence-based. According to the feedback we got the guide met the needs of the commissioner and the guide was tested in the ward with rehabilitees. In the future, the guide will continue to be used to see its full potential in different rehabilitation situations