Klassisten talousrikosten tunnusmerkit – koulutuspaketti : Kehittämislähtöinen konstruktiivinen tapaustutkimus ja pilotointi case Pankki X

Tämä opinnäytetyö tehtiin eräälle Suomen pankkialan toimijalle. Kohdeorganisaatio halusi pysyä identifioimattomana, jonka vuoksi se esiintyy opinnäytetyössä nimellä Pankki X. Opinnäytetyön sai alkunsa kohdeorganisaation sisäisestä kehittämistarpeesta. Opinnäytetyössä haluttiin tutkia määriteltyä ja rajattua talousrikostorjuntaan liittyvää osaamisvajetta rahanpesuntorjunnan parissa toimivien työntekijöiden kesken. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämislähtöisenä konstruktiivisena tapaustutkimuksena aikavälillä marraskuu 2019 - toukokuu 2021. Opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata kohdeorganisaatiossa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen parissa työskentelevien pankkitoimihenkilöiden osaamisvajeeseen talousrikostorjunnan kontekstissa. Tavoitteena oli vastata osaamisvajeeseen lisäämällä tietämystä ja syventämällä asiantuntemusta talousrikollisuuteen liittyvistä keskeisistä käsitteistä ja määritelmistä sekä yleisimpien talousrikosten tunnusmerkistöstä, tekotavoista ja indikaatioista. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys piti sisällään talousrikollisuuden keskeisimmät käsitteet, määritelmät ja ilmiöt, talousrikostorjunnan erilaiset tulokulmat sekä mukaan rajattujen talousrikosten osalta rikoslain pykälät ja rikosoikeuden olennaiset asiakokonaisuudet. Teoreettista viitekehystä varten hankitussa aineistossa kiinnitettiin huomiota eritoten triangulaation toteutumiseen, jotta viitekehyksestä oli mahdollista saada laadukas läpileikkaus talousrikollisuudesta käsitteenä, ilmiönä ja yhteiskunnan moniulotteisena uhkana. Havaittuun osaamisvajeeseen vastattiin opinnäytetyön tuloksena syntyneellä koulutuspaketilla, joka pilotointiin kohdeorganisaatiolle keväällä 2021. Koulutusta edelsi kysely, jolla kartoitettiin osallistujien koulutusta, ammatillista osaamista ja tietämystä talousrikollisuuteen liittyen, osallistujien lähtötason ja koulutuksen painopistealueiden selvittämiseksi. Saadun 18 vastauksen pohjalta, koulutus muokattiin optimaaliseksi 35 osallistujalle. Koulutus jakaantui kolmeen eri vaiheeseen; (1) esimateriaaliin, (2) koulutustilaisuuteen ja (3) kyselytilaisuuteen. Opinnäytetyön tuotokset olivat tervehdysvideo, kaksi animoitua PowerPoint-esitykstä ja koulutustilaisuuteen tehty diasarja, joka toimitettiin kyselytilaisuudessa kohderyhmän käyttöön. Koulutuksen onnistumista mitattiin Google Forms -palautekyselyllä, johon vastauksia tuli yhteensä vain 5. Huolimatta palautekyselyyn vastanneiden pienestä määrästä, koulutuksen onnistumisesta suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin, voitiin tehdä joitakin huomioita. Talousrikollisuuteen ja harmaaseen talouteen liittyvät käsitteet ja määritelmät sekä niiden väliset erot tulivat selkeämmiksi. Ymmärrys talousrikollisuudeen seurauksista ja niihin kytkeytyvistä ilmiöistä kasvoi ja yleisimpien talousrikosten tunnistamiseen ja havainnointiin liittyvien edellytysten koettiin uuden informaation myötä parantuneen. Osaamisen kartoittavan kyselyn ja palautekyselyn tuloksia verrattaessa, voitiin tehdä johtopäätös, että vajavaisuudet kohderyhmän ammatillisessa osaamisessa johtuivat osittain talousrikosten esitutkintaan ja rikosoikeuteen liittyvistä tiedonpuutteista. Jotta ammatillinen osaaminen ja asiantuntemus voisi kehittyä myös jatkossa, koulutusprosessin tulisi olla toteutettu useammassa jaksossa ja pidemmällä aikavälillä hyödyntäen aihepiirin parissa työskenteleviä eri tahoja. Koulutuksen tulee ulottua rahanpesurikosten lisäksi myös tavan talousrikoksiin, sillä ne kytkeytyvät väistämättä toisiinsa. Koska pankkitoimijoilla ei ole käytössään samoja lain suomia oikeuksia tiedonvaihtoon ja antamiseen liittyen, on olennaista pankin sisällä panostaa monialaisen osaamisen lisäksi myös avointen lähteiden etsintään (Open Source Intelligence), arviointiin ja käyttöön riskiasiakkaiden kohdalla. Keskeisessä roolissa on myös yhteistyö poliisin kanssa, jossa ollaan onneksi päästy jo alkuun.This thesis was conducted for a Finnish banking operator. The target organization wanted to remain unidentified, and thus appears in this thesis under the name Bank X. The thesis originated from the needs of the target organization's internal development. The aim of the thesis was to study the defined skills gap of the employees working among financial crime prevention. The thesis was conducted as a development-oriented constructive case study between November 2019 and May 2021. The purpose of the thesis was to respond to the skills gap of bank employees working in Bank X in the prevention of money laundering and terrorist financing. The aim of the thesis was to reduce the skills gap by increasing knowledge and expertise in the key concepts and definitions related to financial crime, as well as on the characteristics, practices and indications of the most common financial crimes. The theoretical framework of the thesis included the most important concepts, definitions and phenomena of financial crime, different aspects of financial crime prevention, as well as the relevant parts of criminal law and the Criminal Code. Particular attention was paid to triangulation, in order to create a good overall view of economic crime as a concept, a phe-nomenon and a multidimensional threat to society. To bridge the skills gap, a training package was piloted in Bank X in the spring of 2021. In order to determine a baseline and priorities for the training, the package was preceded by a survey mapping the participants’ education, professional skills, and knowledge related to financial crime. Based on the 18 received survey responses, the training was tailored for 35 participants. The training was divided into three phases: (1) advance material (2) training session, and (3) post-training discussion and questionnaire. The concrete outputs of the thesis were a welcome video, two animated PowerPoint presentations and a series of slides that was submitted to the target group during the discussion. The impact of the training was measured by a Google Forms feedback survey, to which only 5 responses were received. Despite the small number of responses, it was possible to carry out a rough evaluation of the training in relation to the objectives set for it. The concepts and definitions related to financial crime and the grey economy became clearer. Understanding of the consequences of financial crime and related phenomena increased, and the conditions for identifying and detecting the most common financial crimes were perceived to have improved. When comparing the results of the competence survey and the feedback survey, it can be concluded that the skills deficit of the target group was partly due to lack of knowledge of the preliminary investigation of financial crimes and criminal law. In order for professional skills and expertise to continue to develop, the training process should be carried out in several stages and in the longer term, in co-operation with the various actors working in the field. Training should extend not only to money laundering offenses but also to financial offenses, inevitably linked to each other. With only limited rights to exchange and provide information, it is essential that banking operators invest not only in multidisciplinary expertise but also in assessing and utilizing open source intelligence when it comes to high-risk customers. Cooperation with the police is also vital, and fortunately already under way