Tapahtumatuotannon mahdollisuudet ravintoloissa koronaepidemian aikana

Lähihistorian yksi suurimmista kriisitilanteista, koronaepidemia on vaikuttanut Suomen tapahtumateollisuuteen ja tapahtumatuotantoon suuresti vuoden 2020 keväästä lähtien. Tutkimuksessa selvitettiin tapahtumateollisuuden mahdollisuuksia ravintolaympäristössä koronaepidemian aikana sekä koronaviruksen vaikutuksia tapahtumatuotantoon ravintoloissa. Opinnäytetyössä tavoitteena oli tämän lisäksi selvittää, miten koronaepidemia on muokannut tapahtumatuotannon kenttää, mitä vaikutuksia epidemialla on ollut, miten talous on kestänyt haastavan tilanteen ja minkälaisia mahdollisuuksia tapahtumayrityksillä ja tapahtumatoimijoilla on koronaepidemian aikana ravintolaympäristössä. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä, teemahaastattelulla. Teemahaastatteluun valittiin tapahtuma- ja ravintola-alan ammattilaisia, kenellä on hyvä kuva Suomen koronatilanteesta ja ketkä tietävät henkilökohtaisesti, miten epidemia ja siitä johtuneet rajoitukset ovat vaikuttaneet tapahtuma-alan toimijoihin. Teemahaastattelut toteutettiin mahdollisimman pienessä aikaikkunassa, 19.4.-22.4.2021. Aikaikkuna oli pieni sen vuoksi, että koronatilanne ja siitä johtuvat rajoitukset vaihtuivat lähes päivittäin ja että haastatteluissa olisi samat lähtökohdat jokaisen haastateltavan kohdalla. Haastatteluista selvisi, että alan toimijat ovat joutuneet pahaan tilanteeseen ja monet ovat joutuneet vaihtamaan alaa, sekä hankkimaan muita töitä. Tukirahat ovat olleet riittämättömiä koko koronaepidemian aikana. Koronaepidemia on aiheuttanut työttömyyttä ja suurta ahdistusta taloudellisesta tilanteesta. Taloudelliset tappiot ovat olleet erittäin suurta luokkaa, kun 80–90 % työstä on kielletty rajoituksin. Koronaepidemian aikana yritystoiminta on ottanut taka-askelia, ja kehitystä ei ole taloudellisesti tapahtunut, muuta kun huonoon suuntaan. Virtuaalitapahtumia pidetään tärkeänä elementtinä ja mahdollisuutena, mutta sen hyödyt taloudellisesti ovat minimaaliset verrattuna fyysisiin tapahtumiin. Virtuaalisilla tapahtumilla on enemmän markkinointi- ja näkyvyysarvoa, kun mitä sillä voisi saavuttaa taloudellisesti. Korona-ajan muut mahdollisuudet tapahtumatuotannossa keskittyvät ammattitaidon myymiseen opetustoimintaan, yritysten fanituotteiden myyntiin ja itsensä kehitykseen uudelleen kouluttautumalla. Johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että tapahtuma-ala on todella suuressa pulassa siihen asti, kun rajoitukset hellittävät. Kestävää taloudellista ratkaisua tilanteeseen ei tällä hetkellä ole keksitty. Ideoinnissa on otettu suuria askelia eteenpäin, mutta ideat eivät ole vielä ainakaan muuttuneet kannattavaksi liiketoiminnaksi